Keskustan Karjalan piiri on yksi Suomen Keskustan 19:stä piirijärjestöstä. Piiritoimisto sijaitsee Lappeenrannassa. Keskustan Karjalan piirin toimialue on nimestään huolimatta vain Etelä-Karjala.
Piirin toiminta-alueen kaupungit ja kunnat ovat: Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Jokaisessa kunnassa toimii kunnallisjärjestö, joka jakautuu edelleen paikallisyhdistyksiin.
Eduskuntavaaleissa piirijärjestö asettaa keskustan Kaakkois-Suomen vaalipiirinssä kansanedustajaehdokkaat ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuustoehdokkaat Etelä-Karjalan maakunnassa. Kaakkois-Suomen vaalipiiriin kuuluvat myös Etelä-Savon ja Kymenlaakson maakunta, joissa toimivat Etelä- ja Itä-Savon piiri ja Kymenlaakson piiri.
Piirin puheenjohtajisto Vuonna 2026 Karjalan piirin hallituksen puheenjohtajana toimii lappeenrantalainen Eveliina Lohko. Varapuheenjohtajia ovat luumäkeläinen Katriina Ovaska ja lappeenrantalainen Jouni Kemppi.
Historia Keskustan Karjalan piiri on perustettu Viipurin läänissä vuonna 1906, ja se on yksi keskustan vanhimmista.
Eduskunta Kaakkois-Suomen vaalipiiristä on valittu 15 kansanedustajaa vuoden 2023 vaaleista lähtien.
Vaalikausi 2019–2023 Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa keskustan kannatus romahti Kaakkois-Suomessa niin kuin valtakunnallisestikin. Vaalipiirissä puolueen äänisaalis pieneni 21 000:lla äänellä, ääniosuus aleni 8,5 prosenttiyksikköä, edustajapaikat vähenivät kahdella, ja sijoitus putosi neljänneksi. Karjalan piiri sai läpi yhden kansanedustajan, lappeenrantalaisen Ari Torniaisen.
Vaalikausi 2023–2027 Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa vaalipiiristä valittiin kaksi kansanedustajaa aiempaa vähemmän. Keskusta menetti Kaakkois-Suomessa edellisvaaleihin verrattuna melkein ääntä ja yhden kansanedustajapaikan. Karjalan piiri ei saanut läpi kansanedustajaehdokkaita, vaan edustaja Torniainen putosi varakansanedustajan paikalle.
Aluevaltuusto Etelä-Karjalan hyvinvointialueen valtuustoon valitaan 59 valtuutettua neljän vuoden toimikaudelle.
Vaalikausi 2022–2025 Etelä-Karjalan ensimmäisissä aluevaaleissa erottui kolme suurta puoluetta, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Kansallinen Kokoomus ja Suomen Keskusta. Keskusta sijoittui kolmanneksi yli :lla äänellä ja liki 22 prosentin kannatuksella. Tulos oikeutti 13:een aluevaltuutettuun, joista seitsemän oli lappeenrantalaisia.
Vaalikausi 2025–2029 Vuoden 2025 aluevaaleissa Karjalan keskusta nousi niukasti toiseksi vain 76 äänen erolla kokoomukseen. Keskusta ei saanut paljoakaan lisä-ääniä, mutta kokonaisäänimäärän vähennyttyä liki :lla puolue sai aluevaltuustoon 14 paikkaa kaudelle 2025–2029, kasvua yksi paikka. Lappeenranta-painotteisuus lisääntyi kahden lisävaltuutetun myötä 9/14:ään.
Kunnanvaltuustot
Keskustan valtuutetut Etelä-Karjalan kunnissa kaudella 2017-2021 KuntaKeskustan valtuutettujen määräValtuuston koko Imatra3 keskustan kaupunginvaltuutettua 43Lappeenranta9 keskustan kaupunginvaltuutettua 51Lemi12 keskustan kunnanvaltuutettua 21Luumäki13 keskustan kunnanvaltuutettua 23Parikkala12 keskustan kunnanvaltuutettua 27Rautjärvi10 keskustan kunnanvaltuutettua 21Ruokolahti12 keskustan kunnanvaltuutettua 27Savitaipale11 keskustan kunnanvaltuutettua 21Taipalsaari11 keskustan kunnanvaltuutettua 27Yhteensä93 valtuutettua261
Vaalikausi 2021–2025 Kuntavaaleissa 2021 Karjalan keskusta menetti 13 valtuustopaikkaa. Suurin menetys, kolme paikkaa, tapahtui Rautjärvellä, jossa keskusta menetti ykkössijan SDP:lle. Suhteellisesti vahvinta kannatus oli Luumäellä, jossa 47,1 prosentin kannatuksella puolue sai yksinkertaisen enemmistön paikkaluvuin 12/23. Kaikkiaan valtuustopaikkoja tuli 82, ja ääniä kertyi lähes kpl 20 prosentin kokonaisääniosuudella.
Vaalikausi 2025–2029 Vuoden 2025 kuntavaaleissa keskusta menetti Etelä-Karjalassa 12 valtuustopaikkaa. Suurin menetys tapahtui Parikkalassa, jonka valtuustoa pienennettiin edellisvaalikaudesta kuudella paikalla 21:een, jolloin keskustan paikat vähenivät kolmella. Vahvin suhteellinen kannatus löytyi Ruokolahdelta, jossa 46,5 prosentin kannatus toi 13 valtuustopaikkaa 27:sta. Kaikkiaan puolueelle kertyi yli ääntä 20 prosentin kokonaisääniosuudella ja 70 valtuutettua.
Karjalan piirin ja Viipurin läänin aiempia keskustan kansanedustajia Ari Torniainen (2011–2023) Kimmo Tiilikainen (2003–2019) Raimo Liikkanen (1991–1999) Heikki Kokko (1983–1991) Juhani Saukkonen (1972–1983) Mikko Kaarna (1960–1962, 1966–1983) Yrjö Sinkkonen (1954–1962, 1966–1972) Veikko Svinhufvud (1958–1966) Matti Miikki (1930–1960) Johannes Virolainen (1945–1958) Lauri Kaarna (1951–1954) Toivo Ikonen (1933–1939, 1942–1951) Juhani Leppälä (1907–1908, 1919–1922, 1927–1951) Väinö Okko (1948–1950) Ilmari Tiainen (1948–1950) Juho Paksujalka (1933–1936, 1939–1948) Elias Tukia (1924–1948) Tauno Saukkonen (1939–1947) Antti Kuisma (1922–1929, 1930–1933, 1935–1936) Jooseppi Kauranen (1922–1935) Erkki Pullinen (1930–1933) Aleksanteri Mero (1920–1922) Bertta Leppälä (1917–1922)
Aiheesta muualla
Lähteet Luokka:Etelä-Karjala Luokka:Kaakkois-Suomen vaalipiiri Luokka:Suomen Keskustan piirijärjestöt