pienoiskuva|Matti Pitko Turun kirjamessuilla 2013. Matti Pitko (s. 18. syyskuuta 1942 Valkeakoski) on vapaa toimittaja, Aamulehden kolumnisti ja pakinoitsija.

Koulutus Matti Pitko kirjoitti ylioppilaaksi Valkeakosken yhteiskoulusta ja opiskeli Tampereen yliopistossa toimittajatutkintoa.

Ura Pitko oli Valkeakosken Sanomien toimittaja 1965–1968, Tampella-Tamrockin tiedotuspäällikkö, Tamrock Newsin päätoimittaja 1969–1976, Suomen Työnantajain keskusliitossa STK:ssa toimittajana 1976-78, tamperelaisen Aamulehden politiikan toimittaja vuosina 1978–2011, Helsingin toimituksen ja ajankohtaistoimituksen esimies 1989-1998, erikoistoimittaja 1998-2011. Hän on vapaa toimittaja, kolumnisti ja pakinoitsija. Pitkon palsta ilmestyi Aamulehdessä 1986-2022. Siinä hän käsitteli ajankohtaisia aiheita. Satiiriseen tyyliin kirjoitetuissa teksteissä annettiin kyytiä erityisesti poliitikoille. Paavo Väyrynen lienee ollut useimmin Pitkon maalitauluna. Pitkon viimeinen pakina Aamulehdessä julkaistiin 17. syyskuuta 2022. Silloin hänen säännöllisesti ilmestyneitä pakinoitaan oli julkaistu lehdessä 36 vuoden ajan.

Pitko oli Julkisen sanan neuvoston jäsen 1993–1996. Hämeenkyrön Sanomien ja Präntti Oy:n hallitus 2012-.

Urheilijana Pitko on pelannut jalkapalloa SM-sarjassa (nykyisessä liigassa) Hakassa , Kiffenissä ja Ilves-Kissoissa, muissa sarjoissa Tampellan Palloilijoissa ja Toijalan Pallossa. Hän pelasi A-maajoukkueessa, B-maajoukkueessa, nuorten ja poikien maajoukkueissa 1960–1967. Hän on Suomen mestari 1962 ja 1965 sekä sai hopeaa 1963, pronssia 1961 ja 1966. Hän on Toijalan Pallon Killan perustajajäsen vuodelta 2003.

Yksityiselämä Hän asuu Hämeenkyrössä puolisonsa toimittaja Pirkko Pitkon (o.s. Raipala) kanssa. Heillä on yhteensä neljä lasta ja kuusi lastenlasta. Näytteli jalkapalloilijaa viimeisessä Turhapuro-elokuvassa 2004. Yle TV2:n Tuomio-sarjassa tuomarina. Taidenäyttelyt Hämeenkyrön Maisemakahvilassa 2007–2018. Yhteisnäyttely pilapiirtäjä Juha Sihdon kanssa Aamulehdessä 2017. Pitkolta ilmestyi muistelmateos Puolikarkeat muistelmat syksyllä 2013.

Palkinnot Aamulehden journalistipalkinto 1991 Valkeakosken työväen musiikkijuhlien kulttuuripalkinto 1994 Hämeenkyrön taidepalkinto 2006 Valkeakosken kaupungin Valkeakoski-mitali 2007. Suomen Palloliiton kultainen ansiomerkki 2009. Hakan ja Ilves-Kissojen kultainen ansiomerkki ja TPV:n pronssinen ansiomerkki. Aamulehden elämäntyöpalkinto Kultainen kirjoituskone 2011. Kansainväliset Koskelaiset (Jämsänkoski), vuoden 2011 Koskelainen. Pro Hämeenkyrö 2012 Tampereen kaupungin kultainen ansiomerkki 2012. FC Hakan kunniajäsen numero 9, 2013. Puolustusvoimain urheilujoukkojen Kalevi Römpätti-mitali, 2014. Vuoden 2025 Matti (Kansallinen Matti-toimikunta 2025.

Kirjallinen tuotanto

Lintisen Laukaukset. Kirja Veikko Lintisen lehtikuvista. Teksti Olli Helenin ja Eero Rautio kanssa, 2005.

Huumoria lopuksi: Pitkon helmet. Helsinki, Auditorium, 2014. .

Lähteet

Luokka:Suomalaiset kirjailijat Luokka:Suomalaiset toimittajat Luokka:Suomalaiset jalkapalloilijat Luokka:Jalkapallon Suomen mestarit Luokka:Pakinoitsijat Luokka:Suomalaiset kolumnistit Luokka:Vuonna 1942 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt Luokka:Suomalaiset politiikantoimittajat