Kolmas sektori on yksityisen sektorin, julkisen sektorin ja perheiden väliin jäävä yhteiskunnallinen sektori, jonka tunnuspiirteitä ovat voittoa tavoittelematon talous ja organisaatioiden tai ryhmien sosiaaliset tavoitteet. Kolmannen sektorin toimijoita ovat muun muassa yhdistykset, osuuskunnat ja säätiöt.
Kolmannen sektorin talous eroaa yksityisestä (yritys)taloudesta siinä, että toimijat eivät tavoittele voittoa. Jos vuotuista voittoa tulee, se sijoitetaan takaisin toimintaan. Verotuskohtelu on myös erilainen kuin yksityisillä yrityksillä.
Kolmannen sektorin organisaatioiden perustana ovat yhteiskunnallinen tai eettinen tavoite ja demokraattisuus (jäsen/ääni-periaate, ei omistajuuteen perustuva äänivalta). Organisaation tavoitteet lausutaan sen säännöissä.
Suomessa Suomessa kolmannen sektorin pääasiallisia toimijoita ovat yhdistykset. Suomalaisista osuuskunnista suuri osa on siirtynyt pääpiirteiltään yksityiselle sektorille.
Kolmannen sektorin osuus suomalaisten ajankäytöstä ja bruttokansantuotteesta on 3–7 %.
Katso myös Kansalaisjärjestö Sosiaalinen pääoma Yhteisötalous Matalan kynnyksen palvelut
Lähteet
Helander, Voitto: Kolmas sektori: Käsitteistöstä, ulottuvuuksista ja tulkinnoista. Gaudeamus, Helsinki 1998. Helander, Voitto ja Laaksonen Harri: Suomalainen kolmas sektori: Rakenteellinen erittely ja kansainvälinen vertailu. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Helsinki 1999. Vertaansa vailla: ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä. Toim. Marja Vuorinen ym. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Helsinki 2005.
Aiheesta muualla Esa Konttinen: Kolmas sektori . Jyväskylän yliopiston Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali 15.8.2008.
Luokka:Talous Luokka:Yhteiskuntatieteen käsitteet Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit Luokka:Yhteiskunnan sektorit Luokka:Vapaaehtoissektori