pienoiskuva|Ypäjän Mannisten kylän vanhaa tonttia Loimijoen rannassa. Prättäkitti (myös Rättäkitti) oli 1600-luvulla elänyt noita ja ennustaja ja Mannisten kylän Tepon talon emäntä Loimaalla, nykyisellä Ypäjällä.
Ennustuksia ja tarinoita Prättäkitin kerrotaan muun muassa ennustaneen Loimaan kirkon palon vuonna 1888,Ikola (1911): s. 91 ja että Loimaan Peltoisten Välimetsässä vielä on joskus kaupunki, että maailma vyötetään rautaisella vyöllä ja että Loimijoen yli tehdään rautainen silta, jota ajetaan rautaisilla hevosettomilla vaunuilla. Tarinan mukaan Prättäkitin kuoleman jälkeen hänen arkkunsa oli niin painava, ettei sitä saatu hevosella vedetyksi mäen päälle, ja arkku lensi useaan kertaan kuuseen.
Tutkimusta Prättäkitti on kiehtonut ihmisten mielikuvitusta: häneen liittyvistä tarinoista on kirjoitettu Suomessa sekä tutkielmia että kaunokirjallisia sovituksia. Prättäkittiä tutkinut folkloristi Kristiina Kestinen liittää tarinat Rättäkitistä varsinkin rautatien Loimaalle 1800-luvun lopussa tuomaan modernisaatioon. Prättäkitistä on kirjoittanut myös suomen kielen tutkija Niilo Ikola.Ikola (1911): s. 90–96
Tarinoiden sovituksia ja kansanperinne Loimaalainen kirjailija Pirkko Jaakola on kirjoittanut kuunnelman Prättäkitti, noita Nousiaisista (1981), josta on tehty myös käännös saksaksi ja näytelmäsovitus. Vuosituhannen vaihteessa Prättäkitistä on ilmestynyt myös satukirja. Vuonna 2016 Ypäjän Musiikkiteatteri esitti Prättäkitistä kertoviin tarinoihin perustuvan lastennäytelmän Prättäkitti ja Yrjä Pytyn tapaus.
Loimaan Seudun Yrittäjänaiset järjestää yhteistyössä Loimaan Lehden kanssa vuosittain Prättäkittipäivänä tunnetun teemapäivän.
Kirjallisuutta Välimäki, Anja (1999). Prättäkitti - Mannisten Tepon outo emäntä. Loimaa, Ooli, 1999.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Noidat Luokka:Noituus Suomessa Luokka:Suomalaiset ennustajat Luokka:Suomalaiset taruhenkilöt Luokka:Suomalainen kansanperinne Luokka:Loimaan historia Luokka:Ypäjä