thumb|upright|Onni Tarjanne 1920-luvulla. Onni Alcides Tarjanne (vuoteen 1906 Törnqvist; 5. syyskuuta 1864 Virrat – 23. toukokuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti ja rakennusopin professori. Hän ansioitui erityisesti massiivisten kaupunkitalojen suunnittelijana. Tarjanteen päätyö oli kuitenkin Kansallisteatteri, joka oli Suomen ensimmäisiä julkisia rakennuksia, jossa kertaustyylien piirteet olivat väistyneet uuden kansallisromanttisen tyylin tieltä.
Elämä Kh. Tarjanteen vanhemmat olivat kappalainen Karl Gustaf Törnqvist ja Karolina Gustafva Regina Schreck. Hän suomensi sukunimensä vuonna 1906. Hän valmistui vuonna 1885 Polyteknillisestä opistosta ja jatkoi opintojaan Münchenissä ja teki myös opintomatkoja Skandinaviaan ja Keski-Eurooppaan.
Tarjanne toimi lehtorina Turun teollisuuskoulussa 1887–1889. Polyteknillisen opiston rakennuskonstruktio-opin nuorempana opettajana hän toimi 1889–1898 ja vanhempana opettajana 1898–1908. Vuosina 1908–1917 ja 1921–1928 hän oli Teknillisen korkeakoulun rakennusopin professori. Vuosina 1917–1921 hän toimi yleisten rakennusten ylihallituksen ylijohtajana. Tarjanne oli Suomalaisten Teknikkojen Seuran perustajajäsen 1896 ja toimi myös Arkkitehtiliitossa, samoin kuin osallistui Helsingin kunnalliselämään.
Tarjanteen puoliso vuodesta 1891 oli Josefina Margareta Weijola (1865–1942). Oikeuskansleri Toivo Tarjanne oli heidän poikansa. Tarjanteen veljiä olivat opetushallinnon virkamies Jukka Tarjanne ja päätoimittaja Atte Tarjanne.Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Karl Gustaf Törnqvist. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 6.5.2022.
Töitä Helsingissä thumb|Kansallisteatteri valmistui vuonna 1902 Helsingin Rautatientorille. thumb|Eteläesplanadi 10 Marian sairaala (kirurg. osasto) (Lapinlahdenkatu 16) – sairaala, rakennettu vuonna 1894 Erottajankatu 5 – toimistorakennus, 1896 Kansakoulu (Snellmaninkatu 18) – koulurakennus, 1899 Kemian laboratorio (Abrahaminkatu 1–5) – oppilaitos, 1899 Meritullinkatu 16 – asuintalo, 1900 Rauhankatu 1 – asuintalo, (yhdessä Lars Sonckin kanssa), 1900 Uudenmaankatu 25 – asuintalo, (yhdessä Lars Sonckin kanssa), 1900 Pietarinkatu 5 – asuintalo, 1902 (lisärakennus 1905) Suomen Kansallisteatteri, 1902 Huvilakatu 1 – asuintalo, 1906 Huvilakatu 20–22 – asuintalo, 1908 Lönnrotinkatu 36 – bostads AB ST HANS lisärakennus, 1909 Heimolan talo (Yliopistonkatu 5) 1910, purettu 1969 Karjalaisten talo (Liisankatu 17) – asuintalo, 1910 Eteläesplanadi 10 – liikerakennus, 1910 Museokatu 11 – asuintalo, 1912 Armfeltintie 13 – asuintalo 1911 Uudenmaankatu 13 – asuinrakennus, 1914 Salaman talo (Aleksanterinkatu 15 A, muutos- ja korotustyöt) 1913 Teknillisen korkeakoulun sähköteknillinen laboratorio (Albertinkatu 40–42), 1925
Muualla Suomessa thumb|Takaharjun parantola Punkaharjulla valmistui vuonna 1903. thumb|upright=0.5|Tarjanteen suunnittelema Vaskiveden taistelun muistomerkki Virroilla valmistui 1928. Marttisen Vanha Pappila, 1892, Virrat Lappeenrannan Lyseon lukio 1897, Lappeenranta Takaharjun parantola, 1903, Punkaharju Ansalan Metsästysmaja, 1908, Loppi Ämmäkosken voimalaitos, 1917, Kajaani Lapuan patruunatehtaan lataamo ja karkaisimo, Lapua Lapuan patruunatehtaan ruokala, 1923, Lapua Satalinnan tuberkuloosiparantola, 1925, Harjavalta Lapuan patruunatehtaan kaasulaitos (nyk. Pajakappeli), 1926, Lapua
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Tarjanteen suunnittelemia rakennuksia.
Luokka:Suomalaiset arkkitehdit Luokka:Vuonna 1864 syntyneet Luokka:Vuonna 1946 kuolleet Luokka:Teknillisen korkeakoulun professorit Luokka:Suomalaiset professorit