Keskuskomitea on korkein päätöksentekoelin kommunistisissa puolueissa puoluekokousten istuntojen välillä. Se on osa byrokratiaa, joka päättää puolueen politiikasta. Keskuskomitean toimeenpanevaa johtoelintä kutsutaan politbyrooksi. Politbyroo tunnettiin Neuvostoliitossa nimityksellä puhemiehistö vuosina 1952–1966. Keskuskomiteat hyväksyvät politbyroon jäsenten ja sihteerien vaalit.
Venäjän sosialistisen työväenpuolueen keskuskomitea NKP:tä edeltäneen Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen keskuskomitean koostumus 1900-luvun alussa: Vuonna 1903 (II. puoluekokous): Vuosi 1906 (IV. puoluekokous): 7 menševikkiä, 3 bolševikkia, Iskra-lehden toimituksen edustus, edustajia juutalaisesta ammattiyhdistysliikkeestä, puolalaisia ja lättiläisiä sosiaalidemokraatteja Vuosi 1907 (V. puoluekokous): 14 jäsentä - 5 bolševikkia, 4 menševikkiä, 2 ”bundistia”, 2 puolalaista ja yksi liettualainen sosiaalidemokraatti. Vuosi 1917 (huhtikuun kokous) 9 bolsevikkijäsentä: Lenin, Zinovjev, Kamenev, Miljutin, Nogin, Sverdlov, Smilga, Stalin, Fedorov. Vuosi 1917 (VI. puoluekokous): 21 jäsentä, mm. Lenin, Zinovjev, Kamenev, Trotski, Nogin, Kollontai, Stalin, Sverdlov, Rykov, Buharin). Nämä henkilöt valitsivat ensimmäisen politbyroon. Keskuskomitealle luotiin sihteeristö.
Katso myös Neuvostoliiton toimeenpaneva keskuskomitea
Lähteet
Luokka:Kommunistiset puolueet Luokka:Kommunistiset käsitteet