Evon metsäopisto on Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin toimipaikka Lammilla. Se on Suomen vanhin metsäopisto. Opisto sijaitsee kantatie 53:n tuntumassa ja sieltä on matkaa Lammin kirkonkylään 19 kilometriä ja Hämeenlinnaan 42 kilometriä.
Evolta valmistuu nykyisin Hämeen ammattikorkeakoulusta metsätalousinsinöörejä (AMK) ja Hämeen ammatti-instituutista metsäpalvelujen tuottajia (120 ov).
Historia Aleksanteri II antoi Ewoisten metsänhoito-opiston perustamiskäskyn vuonna 1858. Rakennusten valmistuttua metsänhoitajien koulutus alkoi virallisesti 1. maaliskuuta 1862.http://archive.org/stream/julkaisuja02metsgoog#page/n992/mode/2up s.253 Metsänhoitajien opetus siirtyi Helsinkiin vuonna 1908. Tällöin Evolle jäi vuonna 1876 toimintansa aloittanut metsänvartijakoulu.
Suomen sisällissodan aikana Evon metsänvartijakoulun oppilaita taisteli pahamaineisen virolaisen kapteenin Hans Kalmin alaisuudessa.Heinämäki, Jaakko: "Hans Kalm: vapaussoturi ja vaihtoehtolääkäri", s. 19. Minerva Kustannus, 2007. . He osallistuivat muun muassa kuuluisaan Harmoisten sairashuoneen verilöylyyn sekä satojen punavankien teloituksiin Hennalan vankileirillä Lahdessa. Teloitettujen joukossa oli myös arviolta 200 naista.Vankileirit Suomessa Pala Suomen historiaa. Viitattu 12.2.2014. Vuonna 1922 Evon metsänvartijakoulu muutettiin metsäkouluksi.
Talvisodan aikana päämajan radiopataljoona järjesti Evon metsäopistolla Syvärannan lottaopistolla joulukuussa 1939 alkaneen sähkötysradiokurssin jatkon. Oppilaiden toinen puoli siirtyi Tuomaalan kansakoululle Tuusulassa. 11. tammikuuta 1940 aloitettiin Evon metsäopistolla toinen radiokurssi, OMP 2, sotilasvirkamies Vilho Lotsarin johdolla. OMP 2:n 62 aloittaneesta suoritti kurssin hyväksyttäväksi 21. Kurssi kestivät Evolla toukokuuhun 1940, jolloin Moskovan välirauhan aikana ne siirrettiin Luther-opistolle Järvenpäähän.
Metsäopiston alkuperäinen rakennus paloi vuonna 1956 ja nykyinen opistorakennus valmistui vuonna 1959. Eräitä 1860- ja 1870-luvuilla valmistuneita rakennuksia on yhä käytössä ja ne on suojeltu Museoviraston päätöksellä.
Evon metsäkoulun ja sittemmin metsäopiston pitkäaikainen johtaja 1950-luvulta 1970-luvun lopulle oli metsäneuvoksen arvonimen saanut Eero Paavola, joka oli työskennellyt Evolla jo 1940-luvulta, metsänhoitajaksi valmistuttuaan.
Johtajia Koulun ja opiston johtajina ovat toimineet seuraavat henkilöt:
Alexander af Forselles 1858–1870 (opisto väliaikaisesti suljettu 1867–1874) Anton Gabriel Blomqvist väliaikainen johtaja 1870–1874, vakinainen johtaja 1874–1904 Bernhard Ericsson 1904–1907 A. K. Cajander 1907–1908 (Metsänhoitajien opetus siirtyi Helsinkiin 1908) Yrjö Edvard Rainio 1908–1909 Arvid Borg 1909–1911 Bernhard Ericsson 1912–1915 Olli Heikinheimo 1916–1918 Ernst Nylander 1918–1919
V. T. Aaltonen 1919–1921 Matti I. Niemelä 1922–1929 Martti Lappi-Seppälä 1930–1933 Vilho Pöntynen 1933–1935 Vilho Seppänen 1935–1946 Ilmari Renko 1947 (vt) Vilho Seppänen 1948–1955 Eero Paavola 1956–1979
Lähteet Evolla ensimmäisenä: Ewoisten metsänhoito-opistosta osaksi ammattikorkeakoulua 1862–2002. Toim. Kalle Sistola, 2002 Luontoon.fi - Evon historia ja nähtävyydet HAMI - Metsäala
Viitteet
Aiheesta muualla Hämeen ammattikorkeakoulu / Metsätalous Evon metsäopetuksen 150-vuotisjuhlavuoden sivut HAMI - Metsäala Evon metsäkoulu 50-vuotias, Aamulehti, 11.7.1926, nro 180, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot M. J. Niemelä : Puoli vuosisataa metsäkulttuuria. Evon metsäkoulu 50-vuotias, Suomen Kuvalehti, 17.7.1926, nro 29, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Suomen ammattikorkeakoulut Luokka:Lammi Luokka:Suomen suojellut rakennukset