thumb|Itävallan pelaajia talviolympialaisissa vuonna 2002.

Itävallan jääkiekkomaajoukkue edustaa Itävaltaa miesten kansainvälisissä jääkiekko-otteluissa. Maa liittyi Kansainvälisen Jääkiekkoliiton IIHF:n jäseneksi vuonna 1912. Joukkue oli vuonna 2026 Kansainvälisen Jääkiekkoliiton IIHF:n ylläpitämässä maailmanrankingissa 12. sijalla. Vuonna 2023 maassa oli 3 300 rekisteröitynyttä miesjääkiekkoilijaa ja 49 jäähallia, vuonna 2025 yli 3 600 pelaajaa ja 50 hallia, vuonna 2026 liki 3 600 pelaajaa ja 46 viralliset mitat täyttävää sisähallia.

Itävalta ei lukeudu niin sanottuihin jääkiekkoilun suurmaihin, mutta se on ollut usein mukana maailmanmestaruuskilpailuissa ja olympialaisissa. Se on voittanut Euroopan-mestaruuden vuosina 1927 ja 1931. Lisäksi Itävallan joukkue on saavuttanut maailmanmestaruuskisoista kaksi pronssia, vuosina 1931 ja 1947.

Historia Itävalta ei ole historiansa aikana juuri otellut maailmanmestaruuskisojen ylimmällä sarjatasolla. Joukkue otteli alemmilla tasoilla vuosikymmeniä 1940-luvun jälkeen, pois lukien vuoden 1957 kisat. Se nousi ylimmälle tasolle vasta vuonna 1993. Tämän jälkeen joukkue on pudonnut alemmalle tasolle 1. divisioonaan eli entiseen B-sarjaan useita kertoja, mutta vuosituhannen vaihteessa joukkue otteli pääsarjassa seitsemät kisat perätysten.

Itävallan viime vuosikymmenien paras arvokisasaavutus on kahdeksas sija vuoden 1994 maailmanmestaruuskisoista Milanosta. Itävalta pääsi niukalla erolla puolivälieriin, joissa se kohtasi toisen lohkon voittajan Suomen, jolle Itävalta hävisi maalein 10–0. Maa ylsi samaan vuonna 2025, kun se eteni jatkopeleihin. Puolivälierässä se hävisi Sveitsille maalein 6–0.

Kuuluisimpia itävaltalaisia pelaajia on vuonna 2020 uransa lopettanut Thomas Vanek, joka edusti uransa aikana muun muassa NHL-joukkue Columbus Blue Jacketsia. Aikaisemmin hän pelasi Vancouver Canucksissa.

2000-luvun alussa Itävalta onnistui ensimmäisen kerran saavuttamaan ottelusta pisteen Suomea vastaan maailmanmestaruuskisoissa Pietarissa vuonna 2000, kun Itävallan ja Suomen alkulohko-ottelu päättyi maalein 3–3. Itävalta johti kahden erän jälkeen lukemin 2–1, mutta Suomi nousi päätöserässä siitä ohi. Itävalta tasoitti pelin kuitenkin ajassa 59.13 Christoph Brandnerin ylivoimamaalilla.

Kotikisoissaan vuonna 2005 Itävalta putosi 1. divisioonaan, mutta nousi takaisin maailmanmestaruuskilpailuihin vuodeksi 2007. Vuoden 2009 maailmanmestaruuskilpailuissa Itävalta sijoittui putoamissarjassa toiseksi, mutta putosi siitä huolimatta takaisin 1. divisioonaan, sillä seuraavien kisojen isäntämaa Saksa ei sääntöjen mukaisesti voinut pudota. Itävalta oli säilyttää paikkansa vuoden 2015 kisoissa, kun se päätyi Latvian ja Ranskan kanssa tasapisteisiin. Itävalta kuitenkin putosi takaisin 1. divisioonaan. Vuosituhannen alussa joukkue ei juuri pystynyt haastamaan jääkiekon suurmaita, mutta esimerkiksi vuoden 2013 maailmanmestaruuskisoissa joukkue voitti Slovakian voittomaalikilpailun päätteeksi maalein 1–2.

2020-luvulla Kun Itävallan maajoukkue putosi vuonna 2019 pääsarjasta 1. divisioonaan, se ei palannut alemmalla sarjatasolla yksiäkään maailmanmestaruuskilpailuja. Ensin 1. divisioonan kilpailut peruttiin vuosina 2020–2021 koronapandemian vuoksihttps://www.eliteprospects.com/team/1659/austria. Kun vuonna 2022 Venäjä ja Valko-Venäjä suljettiin maailmanmestaruuskilpailuista Ukrainan sodan vuoksi, Itävalta nousi takaisin maailmanmestaruuskilpailujen pääsarjaan. Itävalta oli Ranskan ohella Kansainvälisen jääkiekkoliiton rankingissa korkeimmalle sijoitetut maat pääsarjamaiden ulkopuolelta. Itävalta pelasikin alkusarjassa hyvin, sillä se riisti Yhdysvalloilta pisteen jatkoajan jälkeen maalein 2–3 Yhdysvalloille päättyneessä ottelussa. Tämän lisäksi Itävalta voitti Tšekin maalein 1–2 voittolaukauskilpailun jälkeen. Se oli Itävallan ensi voitto Tšekistä maailmanmestaruuskilpailuissa.

Seuraavana vuonna Itävalta teki maailmanmestaruuskisoissa jälleen historiaa monin tavoin. Alkusarjassa Itävalta nimittäin nousi Kanadaa vastaan käydyn ottelun kolmannessa erässä viiden maalin takaa tasalukemiin 6–6. Kaikki maalit syntyivät tasakentällisin. Kanadan kapteeni John Tavares ratkaisi lopulta jatkoajalla pelin Kanadan eduksi vain 15 sekunnin jälkeen. Harjoitusotteluita lukuun ottamatta Itävalta ei ole millään tasolla tehnyt aiemmin Kanadaa vastaan yli kahta maalia. Kyseessä oli myös maailmanmestaruuskisojen historian suurin nousu takaa-ajoasemasta tasalukemiin, sillä aiemmin tasoihin oli noustu korkeintaan neljän maalin takaa. Seuraavassa ottelussa Itävalta teki jälleen historiaa, kun se voitti ensimmäistä kertaa maailmanmestaruuskisoissa Suomen, maalein 3−2. Suomi johti ottelua jo lukemin 0−2, mutta Itävalta nousi tasoihin ja teki voittomaalin ottelun varsinaisen peliajan viime sekunnilla.

Vuoden 2025 maailmanmestaruuskilpailuissa Itävalta eteni puolivälieriin toista kertaa maan historiassa. Puolivälierässä se hävisi Sveitsille maalein 6–0.

Sijoitukset Olympialaisissa

1928 – 5. 1936 – 7.https://www.eliteprospects.com/league/og/standings/1935-1936 Viitattu 24.5.2026 1948 – 8. 1956 – 10.https://www.eliteprospects.com/league/og/standings/1955-1956 Viitattu 24.5.2026 1964 – 13.https://www.eliteprospects.com/league/og/standings/1963-1964 Viitattu 24.5.2026 1968 – 13.https://www.eliteprospects.com/league/og/standings/1967-1968 Viitattu 24.5.2026 1972 – Ei osallistunuthttps://www.eliteprospects.com/league/og/standings/1971-1972 Viitattu 24.5.2026 1976 – 8.https://www.eliteprospects.com/league/og/standings/1975-1976 Viitattu 24.5.2026 1984 – 10.https://www.eliteprospects.com/league/og/standings/1983-1984 Viitattu 24.5.2026

1988 – 9.https://www.eliteprospects.com/league/og/standings/1987-1988 Viitattu 24.5.2026 1992 – Ei osallistunuthttps://www.eliteprospects.com/league/og/standings/1991-1992 Viitattu 24.5.2026 1994 – 12.https://www.eliteprospects.com/league/og/standings/1993-1994 Viitattu 24.5.2026 1998 – 14.https://www.eliteprospects.com/league/og/standings/1997-1998 Viitattu 24.5.2026 2002 – 12.https://www.eliteprospects.com/league/og/standings/2001-2002 Viitattu 24.5.2026 2006 – 15. (karsiutui) 2010 – 13. (karsiutui) 2014 – 10.https://stats.iihf.com/Hydra/388/IHM400100_76B_12_0.pdf Viitattu 24.5.2026

Maailmanmestaruuskilpailuissa

1930 – 4. 1931 – pronssia 1933 – 4. 1934 – 7. 1935 – 6. 1938 – 10. 1947 – pronssia 1949 – 6. 1951 – B-sarja; 4. 1952 – B-sarja; 2. 1953 – B-sarja; 2. 1954 – B-sarja; 3. 1955 – B-sarja; 2. 1957 – 7. 1959 – B-sarja; 3. 1961 – B-sarja; 6. 1962 – B-sarja; 2. 1963 – C-sarja; 1. 1965 – B-sarja; 5. 1966 – B-sarja; 5. 1967 – B-sarja; 6. 1969 – B-sarja; 7. 1970 – C-sarja; 1.

1971 – B-sarja; 7. 1972 – C-sarja; 1. 1973 – B-sarja; 5. 1974 – B-sarja; 8. 1975 – C-sarja; 3. 1976 – C-sarja; 1. 1977 – B-sarja; 9. 1978 – C-sarja; 2. 1979 – B-sarja; 7. 1981 – C-sarja; 1. 1982 – B-sarja; 2. 1983 – B-sarja; 3. 1985 – B-sarja; 4. 1986 – B-sarja; 6. 1987 – B-sarja; 3. 1989 – B-sarja; 6. 1990 – B-sarja; 3. 1991 – B-sarja; 5. 1992 – B-sarja; 1. 1993 – 9. 1994 – 8. 1995 – 11. 1996 – 12., putosi B-sarjaan

1997 – B-sarja: 4., nousi karsintojen kautta A-sarjaan 1998 – 15. 1999 – 10. 2000 – 13. 2001 – 11. 2002 – 12. 2003 – 10. 2004 – 11. 2005 – 16., putosi 1. divisioonaan 2006 – 1. divisioona: lohko B: 1., nousi MM-kisojen pääsarjaan 2007 – 15., putosi 1. divisioonaan 2008 – 1. divisioona: lohko B: 1., nousi MM-kisojen pääsarjaan 2009 – 14., putosi 1. divisioonaan 2010 – 1. divisioona: lohko A: 1., nousi MM-kisojen pääsarjaan 2011 – 15., putosi 1. divisioonaan 2012 – 1. divisioona: lohko A: 2., nousi MM-kisojen pääsarjaan 2013 – 15., putosi 1. divisioonaan 2014 – 1. divisioona: lohko A: 2., nousi MM-kisojen pääsarjaan 2015 – 15., putosi 1. divisioonaan 2016 – 1. divisioona: lohko A: 4. 2017 – 1. divisioona: lohko A: 1. 2018 – 14. 2019 – 16. putosi 1. divisioonaanhttps://www.iihf.com/en/events/2019/wm/standings/final Viitattu 24.5.2026https://www.iihf.com/en/events/2019/wm/news/12009/aut-ita Viitattu 24.5.2026

2020 – 1. divisioonan A-lohkon turnaus peruttiin koronaviruspandemian vuoksi. 2021 – 1. divisioonan A-lohkon turnaus peruttiin koronaviruspandemian vuoksi. 2022 – 11. 2023 – 14. 2024 – 10. 2025 – 8. 2026 – 11.

Maailmanranking 2003 – 12. 2004 – 11. 2005 – 13. 2006, olympiakarsintojen jälkeen – 12. 2006, helmikuu – 12. 2006, toukokuu – 16. 2007 – 17. 2008 – 16. 2009 – 16. 2010, helmikuu – 14. 2010, toukokuu – 14. 2011 – 15. 2012 – 15. 2013 – 15. 2014, helmikuu – 16. 2014, toukokuu – 16. 2015 – 16. 2016 – 17. 2017 – 16. 2018, helmikuu – 17. 2018, toukokuu – 17. 2019 – 15. 2020 – 17. 2021 – 18. 2022, helmikuu – 17. 2022, toukokuu – 15. 2023 – 16. 2024 – 13. 2025 – 11. 2026 – 12.

NHL-pelaajat 200px|thumb|right|Reinhard Divisista tuli kaudella 2001–2002 kaikkien aikojen ensimmäinen NHL:ssä pelannut itävaltalainen. Ennen häntä Itävallan maajoukkueessa esiintyneet NHL-pelaajat olivat kaikki pohjoisamerikkalaissyntyisiä.

Christoph Brandner Marty Dallman (s. Kanadassa) Reinhard Divis Michael Grabner Richard Grenier (s. Kanadassa) Wayne Groulx (s. Kanadassa) Brian Hill (s. Kanadassa) Greg Holst (s. Kanadassa) Dominic Lavoie (s. Kanadassa) Kraig Nienhuis (s. Kanadassa)

Andreas Nödl Ray Podloski (s. Kanadassa) Thomas Pöck Michael Raffl Marco Rossi Sean Selmser (s. Kanadassa) Ken Strong (s. Kanadassa) Thomas Vanek Emanuel Viveiros (s. Kanadassa) Simon Wheeldon (s. Kanadassa)

Kokoonpanoja Olympiakisat vuonna 1998 Olympiakisat vuonna 2002 Maailmanmestaruuskisat vuonna 2009 Maailmanmestaruuskisat vuonna 2013

Lähteet

Aiheesta muualla

Itävallan jääkiekkoliiton sivusto Itävalta IIHF:n sivuilla Itävalta nationalteamsoficehockeyssä

Luokka:Itävallan jääkiekko Luokka:Jääkiekkomaajoukkueet