Syreenit (Syringa) ovat oliivipuukasveihin (Oleaceae) kuuluva puuvartisten kasvien suku, joka on kotoisin Euroopasta ja Aasiasta. Lajeja on parikymmentä, joiden lisäksi on hybridejä.
Suomessa syreenit eivät ole luonnonvaraisia, mutta istutettuna tavallisin laji on pihasyreeni (Syringa vulgaris), jonka kukat ovat yleensä tyypillisen liilan väriset tai valkeat. Venäjän kielessä tunnetaan syreenistä johdettu väri сиреневый, samoin ukrainassa бузковий (suom. "syreeninvärinen", liila), englannin tai alun perin turkin lilac on myös värin nimitys. Lisäksi näkee hybridejä sekä unkarinsyreeniä (Syringa josikaea).
Syreenit kasvavat suunnilleen 4–5 metriä korkeiksi monirunkoisiksi pensaiksi. Lehdet ovat vastakkaiset, suikeat, tasalaitaiset. Kukat ovat noin senttimetrin läpimittaiset. Pensaat kukkivat yleensä kesäkuussa. Kukkien tuoksu on voimakas, miellyttävä.
Syreenien puuaines on tiheäsyistä ja tasa-aineista. Puuainesta on kuvailtu jopa tiiveimmäksi Euroopan mantereella kasvavista pensaskasveista. Puun reuna-alue on tyypillisen kermanvärinen, sydänpuu vaihtelee ruskean ja purppuran sävyissä. Puulla on taipumus kuivuessaan käyristyä voimakkaan kierteisyytensä vuoksi sekä myös halkeilla ohuiksi tikuiksi, jos sitä kuivatetaan liian nopeasti. Puun käyttöalueita ovat muun muassa jousien kaaret, soitinrakentaminen, puunkaiverrus ja puukonkahvat. Unkarinsyreeni ei ole aivan yhtä kovaa kuin pihasyreeni.
Tieteellinen nimi on johdettu kreikan sanasta syrinx, joka tarkoittaa onttoa putkea; nuorimmat versot saattavat olla jonkin verran onttoja. Niistä on tehty menneinä aikoina pillejä ja huiluja.Jennifer Schultz Nelson Lilacs Macon County Unit, Uni. of Illinois
Syreenien uudehkona tuholaisena Suomeen on levinnyt kaskaisiin kuuluva syreenikeijukas (Igutettix oculatus), joka aiheuttaa lehtivioitusta imemällä ravintoa kasvin lehdistä.
Syreenilajeja, -alalajeja ja muunnoksia Syringa emodi – himalajansyreeni Syringa josikaea – unkarinsyreeni Syringa komarowii – komarovinsyreeni Syringa komarowii subsp. reflexa – nuokkusyreeni Syringa laciniata Syringa meyeri – pikkusyreeni Syringa microphylla – pikkulehtisyreeni Syringa oblata Syringa oblata var. giraldii – pilvisyreeni Syringa patula – samettisyreeni (syn. Syringa pubescens) Syringa pinnatifolia – sulkasyreeni Syringa reticulata – japaninlikusterisyreeni eli likusterisyreeni Syringa sweginzowii – röyhysyreeni Syringa tigerstedtii – tigerstedtinsyreeni Syringa tomentella – nukkasyreeni Syringa villosa – villasyreeni Syringa vulgaris – pihasyreeni Syringa wolfii – koreansyreeni
Risteymiä Syringa × chinensis – kiinansyreeni (Syringa laciniata -lajin ja pihasyreenin risteymä) Syringa × henryi – puistosyreeni (unkarinsyreenin ja villasyreenin risteymä) Syringa × josiflexa – kaarisyreeni (unkarinsyreenin ja nuokkusyreenin risteymä) Syringa × nanceiana – sirosyreeni (puistosyreenin ja röyhysyreenin risteymä) Syringa × persica – persiansyreeni Syringa × swegiflexa – nuokkuröyhysyreeni (nuokkusyreenin ja röyhysyreenin risteymä)Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. .
Lähteet
Aiheesta muualla
Suomen Lajitietokeskus: Syreenit (Syringa) ITIS: Syringa United States Department of Agriculture (USDA): Syringa Flora of China: Syringa Pherobase: Floral volatiles of Genus Syringa
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit