thumb|Koiran vasen polvi sivusuunnasta kuvattuna TTA-leikkauksen jälkeen: osteotomiarakoon asetettu välikappale sekä haarukalla ja ruuveilla kiinnitetty levy. TTA-leikkaus (engl. tibial tuberosity advancement, sääriluun kyhmyn siirto eteenpäin) on koirien eturistisidesairauden hoitoon käytettävä ortopedinen leikkaus. Sääriluun kyhmyyn (lat. tuberositas tibiae) tehdään osteotomia, ja kyhmy siirretään eteenpäin. Näin polveen vaikuttavat voimat muuttuvat siten, että polvi pysyy vakaana jalalle varattaessa, vaikka eturistisidettä ei korvata. TTA on sääriluun nivelpinnan tasausosteotomian (engl. tibial plateau levelling osteotomy, TPLO) ohella yksi yleisimmin käytetyistä sääriluun osteotomioista.

Historia TTA-menetelmää ehdottivat Montavon ja Tepic, ja se esiteltiin vuonna 2002 Münchenissä pidetyssä ensimmäisessä eläinlääketieteellisen ortopedian maailmankongressissa (engl. 1st World Orthopaedic Veterinary Congress).Montavon PM, Damur DM, Tepic S: Advancement of the tibial tuberosity for the treatment of cranial cruciate deficient canine stifle. Proceedings of the 1st World Orthopaedic Veterinary Congress, München, 5.–8.9.2002, s. 152. (englanniksi) Sen pohjalta on sittemmin kehitetty useita muunneltuja menetelmiä (ks. Muunnelmat).

Toimintaperiaate Kun koira varaa jalalle, jonka polven eturistiside on revennyt, leikkuuvoima (engl. cranial tibial thrust) painaa sääriluuta reisiluuhun nähden eteenpäin. TTA:ssa polvilumpion jänteen kiinnityskohta siirretään eteenpäin niin, että koiran seistessä jänteen ja sääriluun yläpään nivelpinnan (engl. tibial plateau) välinen kulma on noin 90 astetta. Kadaveritutkimuksessa kyhmyn siirto kumosi sääriluuta eteenpäin painavan voiman ja suurimmalla siirrolla muutti sen taaksepäin (kaudaalisesti) suuntautuvaksi voimaksi; neutraalipiste saavutettiin, kun polvilumpion jänteen kulma (engl. patellar tendon angle) oli noin 90 astetta. TPLO kumoaa saman voiman toisella tavalla: se muuttaa sääriluun yläosan geometriaa tasaamalla sen nivelpinnan.

Leikkaus thumb|Sama polvi takaa eteen kuvattuna: välikappale ja ruuveilla kiinnitetty levy. Siirron määrä suunnitellaan ennen leikkausta otettujen röntgenkuvien perusteella. Sääriluun kyhmy irrotetaan luun etureunan suuntaisella osteotomialla, siirretään eteenpäin ja pidetään uudessa asennossaan osteotomiarakoon asetetun välikappaleen (engl. cage) avulla; alkuperäisessä menetelmässä kyhmy kiinnitetään titaanilevyllä, jonka kiinnikkeinä ovat haarukka ja ruuvit. Koska nivelkierukka on leikkaukseen tultaessa usein jo revennyt, kierukat tutkitaan toimenpiteen aikana, ja vaurioitunut kierukka joko poistetaan tai sitä hoidetaan muulla tavoin.

Muunnelmat Myöhemmin kehitetyissä niin sanotuissa uuden sukupolven menetelmissä sääriluun kyhmyä ei irroteta kokonaan, vaan sen alapäähän jätetään luusilta. Useissa niistä, kuten muunnellussa Maquet'n tekniikassa (engl. modified Maquet technique, MMT), ei käytetä alkuperäisen menetelmän levyä eikä haarukkaa. Näihin menetelmiin kuuluvat muun muassa MMT, TTA Rapid, muunneltu Maquet'n toimenpide (engl. modified Maquet procedure, MMP) ja porous TTA. Vuoden 2022 systemaattisessa katsauksessa myöhäisten nivelkierukan repeämien osuus oli uuden sukupolven menetelmillä pienempi (4,3 %) kuin alkuperäisestä TTA:sta aiemmin raportoitu, mutta lievien komplikaatioiden osuus oli suurempi ja vakavien komplikaatioiden osuus samaa luokkaa; useimmissa katsaukseen sisältyneissä tutkimuksissa seuranta-aika oli vain lyhyt.

Toipuminen ja tulokset Luun paraneminen vie useita viikkoja, ja sinä aikana liikuntaa rajoitetaan, tavallisesti lyhyisiin hihnassa tehtäviin kävelyihin. Toipumista voidaan nopeuttaa fysioterapeuttisella kuntoutuksella. Eräässä 101 koiraa käsittäneessä tutkimuksessa luun röntgenologinen paraneminen kesti keskimäärin 11,3 viikkoa, ja niistä 93 koirasta, jotka tutkittiin uudelleen keskimäärin 13,5 viikon kuluttua leikkauksesta, kolme neljäsosaa ei ontunut ja noin neljäsosa ontui lievästi. Toisessa, 171 koiran tutkimuksessa 92 % omistajista oli tyytyväisiä tulokseen, mutta vain 84 % kertoi, että valitsisi leikkauksen uudelleen. Uuden sukupolven menetelmiä käsitelleissä tutkimuksissa, jotka koottiin vuoden 2022 systemaattiseen katsaukseen, yli 90 %:ssa leikatuista polvista toimintakyky oli täysi tai hyväksyttävä kolmen kuukauden kuluttua leikkauksesta ja siitä eteenpäin. Polven nivelrikko voi edetä onnistuneenkin leikkauksen jälkeen; eräässä tutkimuksessa etenemistä havaittiin röntgenkuvissa 67 %:ssa leikatuista polvista.

Komplikaatiot Komplikaatioiden raportoitu osuus vaihtelee suuresti: yhdessä tutkimuksessa se oli 11 % leikkauksista, toisessa 31,5 % koirista ja kolmannessa 59 %. Eräässä 1 613 koiran aineistossa vakava komplikaatio todettiin 13,4 %:lla koirista; yleisin vakava komplikaatio oli pinnallinen haavainfektio (6,9 %), jota hoidettiin pelkillä antibiooteilla, ja harvinaisempia olivat myöhäinen nivelkierukan repeämä (2 %), implantin pettäminen (1 %), polvilumpion sijoiltaanmeno (1,2 %) ja luunmurtuma (0,9 %). Muita raportoituja komplikaatioita ovat muun muassa syvä infektio ja murtumat sääriluun kyhmyssä tai muualla sääriluussa. Joissakin tutkimuksissa suureen ruumiinpainoon on liittynyt enemmän komplikaatioita, mutta kahdessa laajemmassa aineistossa tällaista yhteyttä ei havaittu. Eräässä 458 koiraa käsittäneessä tutkimuksessa myöhäinen nivelkierukan repeämä oli yleisin syy uusintaleikkaukseen; TTA:n yhteydessä tehtävä ehjän sisemmän nivelkierukan vapautus (engl. meniscal release), jossa kierukka katkaistaan irti, saattaa ehkäistä tällaisia repeämiä, vaikka vapautus itsessään aiheuttaa haittoja.

Vertailu muihin menetelmiin Muut yleiset menetelmät ovat TPLO ja nivelen ulkopuolinen stabilointi (engl. lateral suture), jossa polvea tuetaan ulkopuolelta lujalla synteettisellä materiaalilla. TTA ja TPLO perustuvat samankaltaiseen biomekaaniseen periaatteeseen; vuoden 2009 katsauksen mukaan oli ratkaisematta, onko jompikumpi menetelmä toista parempi. Vertaileva tutkimusnäyttö on yhä heikkoa. Vuoden 2018 systemaattiseen katsaukseen koottiin 91 tutkimusta, joista lähes kaikki edustivat alinta näytön tasoa. Katsauksen mukaan TPLO:n jälkeen esiintyi vähemmän komplikaatioita, objektiivisen kävelyanalyysin tulokset olivat paremmat ja nivelrikko eteni vähemmän, mutta kirjoittajat päättelivät, että ennen varmoja johtopäätöksiä tarvitaan lisää vertailevia tutkimuksia. Eräässä 26 koiran satunnaistetussa tutkimuksessa muunnellulla TTA:lla (TTA Rapid) hoidetut koirat toipuivat ensimmäisinä päivinä leikkauksen jälkeen nopeammin, ja sen jälkeen menetelmien välillä ei ollut eroa. Vuoden 2026 tutkimusnäytön yhteenvedossa todettiin, että näyttöä jommankumman menetelmän kyvystä vähentää nivelrikon etenemistä on hyvin vähän, ja tutkimusten rajoituksina mainittiin muun muassa pienet otoskoot. Vuoden 2025 kirjallisuuskatsauksessa TTA:ta kuvattiin TPLO:ta vähemmän invasiiviseksi vaihtoehdoksi, ja niiden välisen valinnan todettiin riippuvan koiran koosta, aktiivisuustasosta ja anatomiasta.

Katso myös Koiran eturistisidevaurio Patellaluksaatio

Lähteet

Luokka:Eläinkirurgia