pienoiskuva|Tureholmin linnan pohjoisjulkisivu vuonna 2012. Tureholm () on linna Trosan kunnassa, Hölebön kihlakunnassa, Södermanlandissa, Ruotsissa. Korkealla sijaitseva linna sijaitsee vanhan Gäddeholmin paikalla, jonka juuret ovat 1300-luvulla.

Arkkitehti Eric Dahlberghin suunnittelema barokki-linna rakennettiin 1640-luvulla Sten Nilsson Bielken tilauksesta. Se paloi maan tasalle venäläisten joukkojen tuhoamana vuonna 1719 Suuressa Pohjan sodassa. Vuonna 1728 valtaneuvos Thure Gabriel Bielke aloitti linnan jälleenrakennuksen nykyiseksi, karoliinista arkkitehtuuria edustavaksi rakennukseksi arkkitehtinä Carl Hårleman. Rakennus valmistui vuonna 1745. Tureholm on ollut lailla suojeltu rakennusmuistomerkki vuodesta 1987 lähtien.

Historia

Keskiaika – 1500-luku pienoiskuva|220x220px|"Gieddeholm" Eric Dahlbergin teoksessa Suecia antiqua et hodiernassa ennen tulipaloa vuonna 1719. pienoiskuva|220x220px|Trosa ja Tureholm ympäristöineen kihlakunnan tiluskartalla vuodelta 1897. pienoiskuva|220x220px|Tureholmin linna 1930-luvulla. kuvassa näkyvät ajoramppia (vas.) tukevat holvit, päärakennuksen edessä olevan pihan alla ovat tallit ja vaunuvajat. Vanhin tunnettu omistaja oli Nils Gädda (Niklis Gädda), mistä juontuu alkuperäinen nimi "Gäddeholm" (myös Gieddeholm). Nils Gäddan poika Karl Nilsson Gädda oli Hölebon kihlakunnan maaherra, ja hänet mainitaan vuosina 1419–1450. Karlin poika Erengisle Gädda peri Gäddeholmin. Isänsä ja isoisänsä tavoin Erengisle oli Hölebon maaherra ja asui suvun mukaan nimetyllä tilalla. Hänestä tuli valtaneuvos vuonna 1457 liityttyään kapinaan kuningas Kaarle VIII Knuutinpoika Bondea vastaan, ja hänet aateloitiin Kalmarin unionin aikaisen kuningas Kristian I:n kruunajaisissa samana vuonna. Myöhemmin hän oli yksi valtaneuvos Eerik Akselinpoika Tottin tukijoista valtionhoitaja Jöns Bengtsson Oxenstiernan kanssa vuonna 1466 tehdyssä sopimuksessa ja osallistui Kaarle Knuutinpojan takaisinkutsuun vuonna 1467. Gäddeholmin peri tuolloin hänen poikansa Nils Gädda, joka aateloitiin unionikuningas Hannun kruunajaisissa vuonna 1497. Hän pysyi uskollisena tälle myös vuoden 1501 kapinan jälkeen ja palveli päällikkönä Kalmarin linnassa vuosina 1504–1505 ja sitten Lyckån linnassa Blekingessä.

Nils Gädda kuoli vuonna 1508, ja hänen mukanaan Gädda-suku sammui mieslinjalta. Hänet kihlattiin Kristina Nilsdotter Gyllenstiernan kanssa, joka meni naimisiin tätinsä Iliana Gäddan pojan, serkkunsa Sten Sture nuoremman kanssa. Kristina oli saanut Gäddeholmin huomenlahjaksi, ja kuoltuaan vuonna 1559 kartano siirtyi heidän pojalleen, kreivi Svante Steninpoika Sturelle, joka tapettiin yhdessä poikiensa Nilsin ja Erikin sekä joidenkin muiden aatelisten kanssa niin kutsutuissa Sture-murhissa Eerik XIV:n aikana vuonna 1567. Svante Sturen kuoltua vuonna 1567 Gäddeholm siirtyi hänen tyttärelleen Sigrid Sturelle (1538–1613), joka oli ollut naimisissa Ture Pedersson Bielken kanssa vuodesta 1562 lähtien ja heillä oli viisi lasta. Vuonna 1576 rakennettiin uusi kivirakennus.

1640-luvulla Sten Nilsson Bielke rakennutti suuren, vaikuttavan kolmikerroksisen barokki-linnan arkkitehti Eric Dahlberghin piirustusten pohjalta. Teoksessa Suecia antiqua et hodierna oleva kuva esittää linnaa ennen kuin se paloi maan tasalle venäläisten joukkojen vuonna 1719 Suuressa Pohjan sodassa tekemien tuhojen aikana. Gäddeholm oli sen jälkeen useita vuosia raunioina mustuneine seinineen.

1700–2000 -luku Linna rakennettiin uudelleen arkkitehti Carl Hårlemanin piirustusten mukaan käyttäen alkuperäistä rakennusta mallina, koska joitakin kantavia seiniä voitiin käyttää uudelleen. Tällä kertaa rakennuttajana toimi valtaneuvos Thure Gabriel Bielke yhdessä äitinsä, kreivitär Eva Horn af Björneborgin kanssa. Uuden, hieman vanhahtavaa karoliinista 1700-luvun alun arkkitehtuuria edustavan linnan rakennustyöt kestivät vuodesta 1728 lähtien aina vuoteen 1745 asti. Vuonna 1761 linna nimettiin kuningas Aadolf Frederikin aloitteesta uudelleen Thureholmiksi rakennuttajansa etunimen mukaan. Thure Gabriel Bielke kuoli kaksi vuotta linnan valmistumisen jälkeen, ja hänen poikansa kreivi Nils Adam Bielke peri Tureholmin. Tämän pojanpoika Axel Gabriel Bielke (1800–1877) oli aikansa merkittävimpiä taiteentuntijoita ja -keräilijöitä ja testamenttasi suurimman osan arvokkaista kokoelmistaan Nationalmuseetille. Omisti Tureholmin linnan ja Örbyholmin kartanon.

Bielke-suku piti Tureholmia hallussaan vuoteen 1915 asti, jolloin ratsumestari Thure Bielke myi kartanon varapiirikunnanjohtaja Knut Tillbergille. Seuraavana vuonna Tillberg myi kiinteistön takaisin Thure Bielkelle. Vuonna 1921 Bielke ​​myi linnan Gullbergin sukuun kuuluvalle pääkonsuli ja ratsumestari Mauritz Herman Gullbergille. Vuonna 1935 Gullberg myi linnan Bonde-suvulle, joka omistaa Thureholmin (nykyään myös Tureholm) edelleen (2012). Bonde-suku ei asu itse päärakennuksessa, vaan siipirakennuksessa. Linnaa käytetään moniin tarkoituksiin, kuten opastettuihin yleisökierroksiin.

Arkkitehtuuri Päärakennus on rapattu kolmikerroksinen kivestä muurattu rakennus, jonka pitkien osien keskijulkisivuja jäsentävät pilasterit ja matalat päätykolmiot räystäissä, ja pohjoisessa ja etelässä kello. Eteläsivun keskirisaliitti on julkisivulinjan edessä. Katto on tiilikatettu säterikatto. Taloa ympäröi korkea sisäpihaterassi, jossa on kaksi siipirakennusta (itä- ja länsisiipi). Pohjoisesta johtaa monumentaalinen ajoramppi, joka on osittain rakennettu holvikaarien päälle. Lähimpänä terassia sitä reunustavat kaksi muuta matalaa siipeä (Pitkä kävelytie idässä ja Keltainen talo lännessä). Linnanpihan alla sijaitsevat tallit ja vaunuvajat. Linnan eteläpuolella on ranskalaistyylinen muotopuutarha terasseineen ja pensasaitoineen. Merkittäviä korjauksia ja jälleenrakennuksia tehtiin vuosina 1853–1855 arkkitehti Fredrik Wilhelm Scholanderin johdolla.

Sisustus Tureholmin linnan ainutlaatuisuus piilee siinä, että sen kiinteä sisustus ja koristelu on säilytetty lähes kokonaisuudessaan. Linnassa on suuri kirjasto ja useita sukumuotokuvia. Pohjakerroksessa on suuri 1700-luvun kiinalaistyylinen seinämaalauksilla koristeltu keittiö, jossa on sininen värimaailma. Yläkerrassa on Kuninkaansali, jossa on monia ruotsalaisia ​​hallitsijoita esittäviä muotokuvia. Yläkerrassa on "Papukaijahuone", joka on nimetty ovien yläpuolella olevien maalausten papukaija-aiheen mukaan. Suuri seinämaalaus kuvaa Pekingin kiellettyä kaupunkia sellaisena kuin taiteilija sen kuvitteli. Asevarastossa oli aikoinaan laajat kokoelmat aseita ja sotatarvikkeita 1500-luvun lopulta lähtien. Suurin osa niistä liitettiin vuonna 1915 Livrustkammare museon kokoelmiin, jolla oli jo joitakin arvokkaimmista esineistä. Viisi Beauvais'ssa kudottua ranskalaista seinävaatetta 1690-luvulta myytiin vuonna 1914 Tukholman kaupungintaloon koristamaan pienen Ovaali-salin seiniä.

Omistajat pienoiskuva|Tureholm ja linnalle johtava puistokuja syyskuussa 1997. pienoiskuva|Tureholmin portti ja porttirakennukset puistokujan pohjoispäässä, huhtikuu 2018. Lähteet: 1383 Niklis (Nils) Gädda muodostaa Gäddeholmin kartanon edellisen poika Karl Nilsson Gädda 1450? edellisen poika Erengisle Karlsson Gädda (k. 1475) 1475 edellisen poika Nils Gädda (k. 1508), jonka sisar Iliana Gädda (1468–1495), avioitui Svante Nilsson Sturen (1450–1512) kanssa 1508 Iliana Gäddan ja Svante Sturen poika Sten Sture nuorempi (1492–1520) avioitui Kristina Gyllenstiernan kanssa 1511 huomenlahja Kristina Gyllenstiernalle 1559 edellisten poika Svante Steninpoika Sture, puoliso Maria Eriksdotter Leijonhufvud 1567 edellisten tytär Sigrid Sture, puoliso Ture Pedersson Bielke 1576 uusi kivirakennus 1613 edellisten tytär Kerstin Bielke, naimaton 1646 edellisen veljenpoika Sten Bielke 1665-1672 jälleenrakennus, arkkitehti Eric Dahlberg 1685 reduktio eli palautus kruunulle 1686 vaihdossa Sten Bielken poika Thure Bielke 1687 vaihdon kautta kreivi Nils Bielke, naimisissa Eva Hornin kanssa 1716 edellisen leski Eva Horn 1719 venäläiset joukot polttivat rakennuksen maan tasalle Suuressa Pohjan sodassa 1729–1747 arkkitehti Carl Hårlemanin suunnittelema uusi rakennus 1740 Nils Bielken ja Eva Hornin poika Thure Gabriel Bielke antoi linnalle nimeksi Thureholm 1763 edellisen poika Nils Adam Bielke 1792 edellisen poika Gustaf Thure Bielke 1796–1799 läntinen pitkä siipirakennus korvataan uudella rakennuksella 1833 edellisen poika Axel Gabriel Bielke, veli Nils ja sisar Eva perivät kumpikin 1/3 1853–1855 suuria korjaus- ja jälleenrakennustöitä, arkkitehti Fredrik Wilhelm Scholander 1863–1890 Eric Carl Oxenstierna omisti kolmanneksen Thureholmista isoäitinsä Eva Bielken jälkeen. 1877 Nils Bielken lapset Thure ja Ebba Charlotta Bielke 1899 Thure Bielken lapset Thure, Sten ja Anna Pauline Bielke 1915 Knut Tillberg (osto) 1916 Thure Bielke (osto) 1921 Mauritz Herman Gullberg (osto) 1935 Christer Bonde (osto) 1947 edellisen lapset Gösta, Torkel ja Ulla Bonde 1982 Christer Bonde ja Charlotte Söderberg

Lähteet

Luokka:Ruotsin linnat Luokka:Södermanlandin läänin linnat Luokka:Barokin arkkitehtuuri