Näyttelijättäret () on ruotsalainen Mai Zetterlingin ohjaama anarkistinen ja feministinen komediaelokuva vuodelta 1968.

Juoni

Liz (Bibi Andersson), Marianne (Harriet Andersson) ja Gunilla (Gunnel Lindblom) ovat näyttelijöitä, jotka kiertävät teatteriseurueen kanssa maata ja esittävät Aristofaneen Lysistrate-komediaa. Liz on naimisissa omahyväisen pörssimeklarin (Erland Josephson) kanssa, joka haluaisi tehdä hänestä kotirouvan, Mariannella on salasuhde ja yhteinen lapsi varatun lääkärin (Frank Sundströmin) kanssa, joka lupauksista huolimatta ei ota erotakseen nykyisestä vaimostaan, ja Gunillan mies (Åke Lindström) on muuten vain tylsä ja saamaton, vaikkakin kiltti. Gunillan jaksaminen on koetuksella viiden lapsen hoitamisessa.

Kiertueen edetessä Liz, Marianne ja Gunilla saavat huomata, ettei heidän näytelmäänsä oteta vakavasti, ja he kohtaavat myös lavan ulkopuolella miesten lähentelyä ja vähätteleviä asenteita. Elokuva hyödyntää Lysistraten kohtauksia ja tematiikkaa ja sekoittaa todellisuutta päähenkilöiden uniin ja fantasioihin, eräässä kohtauksessa muun muassa naisyleisö heittelee valkokankaalla näkyviä historian ”suurmiehiä” Hitleriä, Stalinia ja Mao Tse-tungia mädillä kananmunilla. Hetken kuluttua samat naiset haltioituvat ohi marssivasta armeijan soittokunnan vartioparaatista.

Vastaanotto Elokuva sai kriitikoilta lähes täystyrmäyksen. Aftonbladetin, Svenska Dagbladetin ja Dagens Nyheterin arvosteluissa nähtiin kyllä lupaavia yksityiskohtia, mutta kokonaisuutta pidettiin kliseisenä, sekavana ja tylsänä. Expressenin Bo Strömstedt arvosteli Zetterlingin tapaa valjastaa elokuva sukupuolikamppailun ”äänitorveksi”. Sun Axelsson puolusti Zetterlingiä Chaplin-aikakauslehdessä. Elokuva vedettiin Tukholman teatterien ohjelmistosta vain kolmen ja puolen viikon jälkeen ensi-illasta. Sitä esitettiin muutamilla ulkomaisilla elokuvafestivaaleilla. Zetterlingin ohjaajaura koki kovan kolauksen, ja hän ohjasi seuraavan ja samalla viimeisen elokuvansa vasta 18 vuotta myöhemmin.

Vaikka Näyttelijättäret on leimallisesti feministinen, se on ennen kaikkea kannanotto modernia kulutusyhteiskuntaa ja kansankodin eriarvoistavia piirteitä vastaan. Naiset esitetään siinä tämän kulttuurin mukavuudenhaluisina tukijoina.

Myöhemmin elokuvan arvostus on noussut, ja vuonna 2022 elokuvalehti FLM:n järjestämässä elokuvakriitikoiden äänestyksessä kaikkien aikojen parhaista ruotsalaisista elokuvista se sijoittui kuudenneksi.

Rooleissa

Lähteet

Luokka:Ruotsalaiset draamaelokuvat Luokka:Ruotsalaiset komediaelokuvat Luokka:Ruotsalaiset mustavalkoelokuvat Luokka:Näytelmiin perustuvat elokuvat Luokka:Vuoden 1968 ruotsalaiset elokuvat