pienoiskuva|Pavel Tšuprunov Venäjä Putinin sijaan -konferenssissa vuonna 2018.
Pavel Vjatšeslavovitš Tšuprunov (; s. 28. kesäkuuta 1993) on venäläinen oppositio- ja kansalaisaktivisti. Norjalainen Dagsavisen kuvaili häntä vuonna 2023 yhdeksi venäläisen Vesna-oppositioliikkeen johtajista.
Tšuprunov tuli tunnetuksi Pietarin vuoden 2019 kunnallisvaaleihin liittyneistä oikeusprosesseista. Niiden seurauksena vaalitulos mitätöitiin vaalipiirissä, jossa hän oli yrittänyt asettua ehdolle.
Tšuprunov lähti Venäjältä sen jälkeen, kun hänet oli pidätetty Aleksei Navalnyita tukeneessa mielenosoituksessa tammikuussa 2021 ja poliisin ekstremismin vastainen yksikkö oli myöhemmin etsinyt häntä. Hän haki suojelua Ruotsista. Ruotsin maahanmuuttotuomioistuin kumosi Maahanmuuttoviraston aiemman kielteisen päätöksen ja myönsi hänelle suojelun heinäkuussa 2022.
Koulutus ja työura
Vuoden 2019 kunnallisvaalien ehdokastietojen mukaan Tšuprunov valmistui Pietarin Herzenin yliopistosta vuonna 2017. Vaalien aikaan hän työskenteli ympäristöinsinöörinä saniteettisuojavyöhykkeisiin liittyvissä hankkeissa. Vuonna 2017 hän oli mukana kirjoittamassa Pietarin Moskovski prospektin lumipeitteen geokemiallista tilaa käsitellyttä yliopiston konferenssijulkaisua.
Toiminta Venäjällä
Tšuprunov osallistui paikallisiin kampanjoihin ja oppositiohankkeisiin Pietarissa. Novaja Gazeta kuvaili häntä helmikuussa 2021 Avoin Venäjä -liikkeen Pietarin neuvoston jäseneksi.
Fontankan vuonna 2021 julkaiseman artikkelin mukaan Tšuprunovin yhteydenotot poliisin ekstremismin vastaiseen yksikköön alkoivat syksyllä 2018, kun hän yritti järjestää mielenosoituksen Novoje velitšije- ja Set-oikeustapausten syytettyjen tueksi. Lehden mukaan yhteydenotot jatkuivat vuosina 2019 ja 2021.
Vuoden 2019 kunnallisvaalit
Vuoden 2019 kunnallisvaaleissa Tšuprunov pyrki ehdokkaaksi Tšornaja Retška -nimisen kunnallisen alueen vaalipiirissä numero 2. Vaalilautakunta antoi hänelle ehdokastodistuksen, mutta ei tehnyt pätevää päätöstä hänen rekisteröimisestään. Tšuprunovin valitettua menettelystä tuomioistuin määräsi lautakunnan käsittelemään rekisteröinnin uudelleen. Hänen nimeään ei kuitenkaan lisätty äänestyslippuun.
Saksalainen Süddeutsche Zeitung käsitteli ennen vaaleja Tšuprunovin ehdokkuuden rekisteröintiin liittyneitä vaikeuksia. Lehden mukaan hän kannatti kunnallisen päätöksenteon avoimuuden lisäämistä muun muassa tallentamalla valtuuston kokoukset videolle.
Tuomioistuin mitätöi tammikuussa 2020 tuloksen viisipaikkaisessa vaalipiirissä, jossa Tšuprunov oli pyrkinyt ehdokkaaksi. Uusintavaali järjestettiin 17.–19. syyskuuta 2021. Tšuprunov johti tuolloin epävirallista paikallista oppositioryhmää Komanda Tšornoi Retški, joka tuki uusintavaalin ehdokkaita. Kaikki viisi paikkaa menivät Yhtenäisen Venäjän ehdokkaille.
Tšuprunovin vaalikampanjaa ja toimintaa Vesnassa kuvattiin myös Arten vuonna 2019 esitetyssä puolituntisessa reportaasissa Re: Die Unerschrockenen – Russlands Jugend rebelliert.
Elokuussa 2019 Tšuprunov ja Krasimir Vranski järjestivät luvallisen Piter za Moskvu -mielenosoituksen Moskovan vapaiden vaalien puolesta osoitettujen protestien tueksi. Radio Free Europe/Radio Libertyn mukaan tapahtumaan osallistui yli 2 000 ihmistä.
Hankkeet ja mielenosoitukset
Tšuprunov kehitti vuonna 2018 satiirisen poliittisen lautapelin Rossija bez Putina? (”Venäjä ilman Putinia?”). Pelin esittelyversiossa oli noin sata korttia, joissa poliittiset toimijat oli jaettu eri ryhmiin. Poliisi takavarikoi pelin ja kuminaamarin Tšuprunovin pidätyksen yhteydessä vuonna 2018, mutta tuomioistuin määräsi myöhemmin esineet palautettaviksi.
Vuonna 2020 hän käynnisti Uznik Online -hankkeen, joka välitti yhteyksiä internetin käyttäjien ja poliittisten vankien välillä. Verkossa kirjoitetut viestit tulostettiin ja lähetettiin vangeille, ja heidän vastauksensa julkaistiin internetissä.
Koronaviruspandemian aikana Tšuprunov järjesti Komanda Tšornoi Retški -ryhmän kautta vapaaehtoisapua vanhuksille ja eristyksissä oleville asukkaille. Radio Free Europe/Radio Libertyn mukaan aktiiviryhmään kuului noin kymmenen henkilöä ja toimintaan osallistui yhteensä noin kolmekymmentä ihmistä.
Marraskuussa 2020 EANews kertoi ympäristöviranomaisten havainneen rikkomuksia Karabašmedin sulatolla sen jälkeen, kun Tšuprunov oli pyytänyt laitoksen toiminnan tarkastamista.
Helmikuussa 2020 Tšuprunov oli yksi Boris Nemtsovin muistomarssin aloitteentekijöistä Pietarissa. Samassa kuussa hänet pidätettiin Venäjän perustuslakiin ehdotettuja muutoksia vastustaneessa mielenosoituksessa.
pienoiskuva|Pavel Tšuprunov megafonin kanssa Boris Nemtsovin muistomarssilla Pietarissa 29. helmikuuta 2020.
Vuoden 2020 perustuslakiäänestys
Tšuprunov oli 1. heinäkuuta 2020 järjestetyssä Venäjän perustuslain muutosäänestyksessä paikallisen vaalilautakunnan numero 1802 äänivaltainen jäsen. Hänet poistettiin äänestyspaikalta sen jälkeen, kun hän oli pyytänyt saada seurata ääntenlaskentaa. Vaalilautakunnan mukaan hänellä ei ollut negatiivista koronavirustestitulosta.
Hänet tuomittiin 22. heinäkuuta kymmenen päivän hallinnolliseen pidätykseen väitetystä poliisin tottelematta jättämisestä. Pietarin kaupunginoikeus kumosi päätöksen 27. heinäkuuta ja vapautti hänet kuuden pidätyspäivän jälkeen. Hallinnollinen asia jätettiin myöhemmin sillensä.
Kotietsintä ja Venäjältä lähtö vuonna 2021
Tammikuun 2021 pidätyksen aikana poliisiautossa syntyi yhteenotto, kun OMON-joukkojen poliisi yritti ottaa Tšuprunovin puhelimen. Kommersant kertoi hänen voivan joutua syytteeseen Venäjän rikoslain 318 pykälän nojalla, joka koskee väkivaltaa viranomaista vastaan.
Poliisi teki 6. helmikuuta kotietsinnän Tšuprunovin väestörekisteriosoitteeseen hänen ollessaan muualla ja takavarikoi tietotekniikkaa. Tšuprunovin ja asunnossa olleiden mukaan poliisit eivät esittäneet etsintälupaa. Poliisi ilmoitti myöhemmin, että yli kolmeenkymmeneen osoitteeseen tehdyt samanaikaiset kotietsinnät liittyivät 23. tammikuuta järjestetyn mielenosoituksen aikana suljettujen teiden tutkintaan. Kommersantin mukaan myös hänen vanhempansa kutsuttiin kuulusteluihin hänen lähdettyään Venäjältä. Tšuprunov lähti Venäjältä ja haki suojelua Ruotsista poliisin ekstremismin vastaisen yksikön jatkettua kiinnostustaan häneen.
Muutto Ruotsiin ja toiminta Pohjoismaissa
pienoiskuva|Pavel Tšuprunov Ruotsin valtiopäivillä vuonna 2022.
Ruotsin maahanmuuttovirasto hylkäsi Tšuprunovin suojeluhakemuksen joulukuussa 2021. Päätöksen mukaan hän saattoi hakea suojaa Venäjän viranomaisilta. Suomalainen Verkkouutiset käsitteli tuolloin hänen lähtöään Venäjältä ja turvapaikkahakemustaan. Tšuprunov valitti päätöksestä, ja maahanmuuttotuomioistuin myönsi hänelle suojelun heinäkuussa 2022.
Hylkäyspäätöstä käsiteltiin Svenska Dagbladetin pääkirjoitussivuilla. Lehden poliittinen päätoimittaja Tove Lifvendahl vaati 8. helmikuuta 2022 Maahanmuuttovirastolta selitystä päätökseen, ja kolme päivää myöhemmin lehti julkaisi viraston pääjohtajan Mikael Ribbenvikin vastauksen.
Keväällä 2022 Tšuprunov osallistui venäläisenä demokratia-aktivistina Ruotsin valtiopäivillä järjestettyyn avoimeen pyöreän pöydän keskusteluun Venäjän poliittisesta oppositiosta. Tilaisuuden järjestivät valtiopäivien valtuuskunnat Euroopan neuvoston ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön parlamentaarisiin yleiskokouksiin, ja siihen osallistui noin viisikymmentä kansanedustajaa ja valtiopäivähallinnon työntekijää. Hän esitteli raportin Venäjän oppositiosta Ukrainan sodan aikana vuonna 2022.
Tšuprunov esiintyi maaliskuussa 2022 Sveriges Radion Konflikt-ohjelmassa jaksossa, joka käsitteli Vladimir Putinin vastustusta Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Hän osallistui ohjelmaan myöhemmin myös Navalnyin kuoleman jälkeistä Venäjän oppositiota ja Telegramin käyttöä käsitelleissä jaksoissa.
Tšuprunov vieraili Norjassa maaliskuussa 2023 Rødt-puolueen kutsusta. Puolueen silloinen johtaja Bjørnar Moxnes oli nimennyt Vesnan ehdolle Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Dagsavisenin haastattelussa hän kannatti kohdennettuja pakotteita sotaan vastuussa oleville henkilöille ja länsimaista aseapua Ukrainalle.
Joulukuussa 2025 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi tuomionsa asiassa Drokin and Others v. Russia, jossa useita valituksia käsiteltiin yhdessä ja johon sisältyi Tšuprunovin valitus nro 24538/19. Valitus koski poliisin toimia 5. lokakuuta 2018 ja 15. maaliskuuta 2020 järjestettyjen mielenosoitusten yhteydessä. Tuomioistuin totesi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklaa rikotun ja hänen valituksensa osalta myös 5 artiklan 1 kohtaa, 6 artiklan 1 kohtaa ja 11 artiklan 2 kohtaa sekä seitsemännen lisäpöytäkirjan 2 artiklaa rikotun. Hänelle myönnettiin 5 000 euroa korvausta.
Elokuussa 2026 Tšuprunov kommentoi Ylelle venäläisen pariskunnan säilöönottoa Ruotsissa. Yle esitteli hänet Ruotsin venäläisen sodanvastaisen komitean edustajana.
Venäjän korkein oikeus oli maaliskuussa 2026 määritellyt Venäjän sodanvastaisen komitean terroristijärjestöksi ja kieltänyt sen toiminnan Venäjällä.
Lähteet
Luokka:Venäläiset ihmisoikeusaktivistit Luokka:Venäläiset aktivistit Luokka:Venäläiset poliitikot Luokka:Vuonna 1993 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt