Töllinkoski on Uudellamaalla Lohjan Töllissä Pusulanjoessa sijaitseva koski.
Töllinkoski Töllinkoski on vuonna 1980 julkaistun Vesihallituksen selvityksen mukaan 370 metriä pitkä ja 10 metriä leveä koski, jossa on pudotusta 14 metriä. Kosken keskivirtaama on noin 1,0 kuutiometriä sekunnissa. Kosken valuma-alueen pinta-alalle ei löydy lähdetietoa. Jos kilometrin verran yläjuoksulla päin sijaitsevaa Kylmälähteenojan yhtymäkohtaa voidaan käyttää valuma-alueen arvioimiseksi, saadaan pinta-alaksi noin 121 neliökilometriä.
Koski sijaitsee Karjaanjoen vesistön (vesistöaluetunnus 23) Pusulanjoen alueella (23.06) Pusulanjärven yläpuolisella jokiosuudella, joka kuuluu Pusulanjärven alueeseen (23.062).
Sähkölaitos ja Töllin Mylly Vesivoimalaitoksen betonipato sijaitsi kosken keskivaiheella Töllin Myllyn yläpuolella ja voimalaitos sijaitsi molempien alapuolella. Padon yläpuolelle nousi pienialainen patolampi. Sekä myllyn että voimalaitoksen vieressä kulkee yhdystie 1280 ja myllyn vieressä on parkkipaikka, josta alkaa joen ylittävä kävelysilta.
Voimalaitosrakennuksessa järjestetään nykyään esimerkiksi taidenäyttelyjä.
Töllin Mylly käyttää viljan jauhamiseen kolmea kiviparia ja valssimyllyä sihtijauhojen valmistuksessa.
Luontoarvoja Pusulanjoessa elää taimenkanta, jonka populaatioita betonipato piti erillään toisistaan. Padon kohdalla koskea ennallistettiin niin, että vaelluskalat pystyvät liikkumaan ylä- ja alapuolisen vesistöalueen välillä. Myös koskeen kunnostettiin kutusorakoita kalojen kutua varten.
Historiaa Koskessa toimi 1700-luvulla parhaimmillaan kolme peräkkäistä vesimyllyä, jonka keskimmäisellä paikalla nykyinen mylly toimii. Vuonna 1913 julkaistussa Lohjan seudun taloudellisessa kartassa luki kosken kohdalla ”Töllinmyllyt”. Vuonna 1920 rakennettiin koskeen sähkölaitos ja sitä tehostamaan betonipato. Koskessa toimi myös vesimylly, joka valmistui vuonna 1922. Mylly toimi koko ajan itsetuotetulla sähkövoimalla. Sähköä myytiin myös ympäröivälle kylälle.
Pusulan Sähkö ajautui konkurssiin ja voimalaitoksen sähköntuotanto loppui. Voimalaitos ja pato alkoivat rapistumaan, vaikka myllytoiminta oli vielä käynnissä. Töllin myllyosuuskunta hankki voimalaitoksen haltuunsa konkurssipesältä 1980-luvulla, mutta voimalalle ei tehty mitään. Mylly käytti nyt voimalähteenään sähköverkon sähköä. Myllärin eläköidyttyä pysähtyi myös myllyn toiminta viideksi vuodeksi, kunnes vuonna 1987 joukko Töllin kyläläisiä perusti osuuskunnan ja osti myllyn. Mylly kunnostettiin ja osuuskuntalaiset suorittivat perehdytyksen, jolloin mylly voitiin taas käynnistää vuonna 1989.
Töllin Myllyosuuskunnan aloitteesta alettiin ajamaan hanketta, jossa Töllinkoskesta purettaisiin betonipato ja koskea ennallistettaisiin. Suomen WWF, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry sekä Virtavesien hoitoyhdistys Virho lähtivät osuuskunnan kumppaneiksi padon purkuun maksaen osan purkutyöstä. Padon purkutyöt käynnistyivät 19. elokuuta 2024. Padon yläaltaan tyhjennys epäonnistui siten, että jäljelle jäänyt sedimenttiaines huuhtoutui koskeen patoa purettaessa. Tämän takia jouduttiin vielä ennallistamaan padon alapuolisia soraikkoja ja rakentamaan niitä lisää. Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys myönsi Myllyosuuskunnalle hankkeen läpiviemisestä ympäristöpalkinnon vuonna 2025.
Lähteet
Aiheesta muualla @ulkonaantinkanssa: Pusulan Töllinkoski talvella, Ulkona Antin kanssa Kurkisuo-Pohjoisaho, Jani: Töllinkosken pato (valokuva), vastavalo.net Kurkisuo-Pohjoisaho, Jani: Töllin mylly (valokuva), vastavalo.net
Luokka:Pusulanjärven alue Luokka:Lohjan luonto Luokka:Suomen kosket Luokka:Pusula