thumb|Lampi Lunxhërivuorella. thumb|Glinën kylä Drinon laaksossa. Etelä-Albanian vuoristoalue () on maantieteellinen alue Albanian eteläosassa Keski-Albanian vuoristoalueen eteläpuolella. Sen pinta-ala on noin 7 000 neliökilometriä.
Etelä-Albanian vuoret koostuvat jokilaaksojen erottamista kaakkois-luoteissuuntaisista poimuista, jotka ovat muodostuneet kalkkikivestä, dolomiitista, kipsistä, vuorisuolasta, flyssistä ja molassista. Idästä länteen voidaan erottaa kuusi vuorijonoa ja niitä vastaavaa laaksoa: Tomorin–Kulmakin vuorijono ja Osumin laakso Postenanin–Melesinin vuorijono ja Vjosan laakso Shëndëllin–Lunxhërin–Bureton ja Trebeshinën–Dhëmbelin–Nemërçkën vuorijonot ja Drinon laakso Kurveleshin ylänkö ja Mali i Gjerë ja Shushican laakso Çikën–Lungarën vuorijono ja Dukatinlaakso.
Alueen korkein vuori on Nemërçkë. Vuorilla esiintyy paljon karsti-ilmiöitä. Flyssistä ja molassista muodostuneilla alueilla on voimakasta eroosiota ja maanvyöryjä. Korkeimmilla vuorilla tavataan jäätiköiden tekemiä onsiloita ja moreenimuodostumia.
Alueen ilmasto vaihtelee huomattavasti. Vuoden keskilämpötila on Sarandëssa 17,6 ja Leskovikissa 11,4 astetta. Vuotuinen sademäärä on Gramshissa 1 047 ja Kuçissa 2 400 millimetriä. Delvinën painanne ja Albanian Riviera ovat maan lämpimin alue, jossa lumi ja pakkanen ovat harvinaisia. Suurimmat joet ovat Vjosa, Drino ja Shushica. Alueella on paljon lähteitä.
Alueen luonnonvarainen kasvillisuus koostuu lähinnä macchiapensaikosta ja tammimetsistä, joiden tilalle on usein istutettu hedelmäpuita. Jokien varsilla kasvaa plataaneja ja rannikkovyöhykkeellä euroopankeltistä. Hyötykaivannaisiin kuuluvat öljy, maakaasu, kivihiili, bitumi, fosfaatti ja vuorisuola. Maatalous on keskittynyt hedelmien, viinirypäleiden, viljan ja vihannesten viljelyyn sekä lampaiden ja vuohien hoitoon.
Lähteet
Luokka:Albanian maantiede