Kilpikonnanliehu (Thalassia testudinum) on kilpukkakasveihin kuuluva vesikasvilaji. Lajia tavataan lämpimistä vesistä Atlantin länsiosista.
Koko ja ulkomuoto Kilpikonnanliehun maavarret ovat hyvin pitkiä ja voivat muodostaa yli 10 metrin mittaisia kasvustoja merenpohjaan. Maavarresta nousee lyhyt varsi, jossa on sueimmiten enintään viisi lehteä. Kasvin litteät lehdet ovat nauhamaisia ja muistuttavat muodoltaan heinien lehtiä, mutta ovat kärjestään tylppiä. Lehdet voivat kasvaa 10–35 cm pitkiksi, joskus jopa 60 cm pitkiksi. Kilpikonnanliehun lehdissä on keskinen lehtisuoni ja lisäksi 9–15 pienempää pitkittäissuonta. Kukat ovat kiinnittyneenä varteen, ja hedekukat esiintyvät yksittäin tai muutaman kukan ryhmissä ja emikukat yksittäin. Kukat ovat väriltään valkoisia, vihertäviä tai punertavia. Kilpikonnanliehun hedelmät muuttuvat vihreistä kellertäviksi tai punaisiksi. Maavarret ovat karvaisia.
Levinneisyys ja elinympäristö Kilpikonnanliehua tavataan Meksikonlahdelta ja Karibianmereltä. Laji elää kirkkaissa vesissä erityisesti hiekka- tai mutapohjaisilla alueilla, mutta myös koralliriutoilla, yleensä alle 12 metrin syvyydessä ja muodostaa joka kymmeniä metrejä olevia laajoja niittymäisiä kasvustoja. Se on suhteellisen kestävä vedenlaadun muutoksia, kuten suolapitoisuuden vaihteluita, vastaan. Parhaiten se kuitenkin kasvaa suolapitoisuuden ollessa korkea. Kilpikonnanliehu lisääntyy maavarsiensa avulla sekä suvullisesti kukkimalla toukokuusta heinäkuuhun. Siitepöly kulkeutuu hedekukista emikukkiin merenvirtausten mukana.
Kilpikonnanliehukasvustot ovat tärkeitä merikilpikonnien ja manaattien ravintoa. Lisäksi ne ovat tärkeitä kalojen suoja- ja kutupaikkoja.
Lähteet
Luokka:Kilpukkakasvit