8p23.1-mikroduplikaatio syndrooma eli 8p23.1-duplikaatio-oireyhtymä on harvinainen geneettinen poikkeavuus, jonka aiheuttaa ihmisen kromosomin 8 tietyn alueen tuplaantuma eli duplikaatio. Oireyhtymän esiintyvyydeksi on arvioitu noin 1:64 000 elävänä syntynyttä kohden, ja se on 8p23.1-mikrodeleetiosyndrooman käänteinen eli resiprookkishakuinen muoto.
8p23.1-duplikaatioon liittyy hyvin vaihteleva fenotyyppi (ilmiasu), johon voi kuulua muun muassa puheen kehityksen viive, kehityksen viivästymä, lieviä kasvonpiirteiden erikoisuuksia (kuten korostunut otsa ja kaarevat kulmakarvat) sekä synnynnäisiä sydänvikoja.
Oireet ja ilmiasu
Julkaistut fenotyyppitiedot 11 potilaalta osoittavat, että tautitapauksia ei aina havaita sydänvikojen vuoksi, vaikka synnynnäinen sydänvika oli yksittäisistä piirteistä yleisin (havaitukseksi 6 yksilöllä 11:stä). Kehitysviivästymää tai oppimisvaikeuksia esiintyi 5 tapauksessa 11:stä, mutta yksi sikiöaikana diagnosoitu tapaus kehittyi täysin normaalisti vielä 15 kuukauden iässä. Lievempiä tai vaihtelevia kasvoalueen piirteitä ilmeni 5 henkilöllä 11:stä.
Ajoittaisia muita löydöksiä ovat olleet varpaiden osittainen yhdyskasvu eli syndaktylia sekä lisämunuaisten poikkeavuudet. Duplikaation omaavien henkilöiden ilmiasu mahdollistaa yleensä itsenäisen aikuiselämän eritasoisen tuen turvin.
Sydänvikojen taustalla uskotana olevan GATA4-transkriptiotekijän tuplaantuminen. Muita syndrooman keskeisiä kandidaattigeenejä ovat: **SOX7**-transkriptiotekijä, joka liittyy sekä sydämen rakennevariaatioihin että kehitysviiveeseen. **TNKS**-geeni (tankyraasi), jolla on rooli käyttäytymisen säätelyssä ja hermostollisissa piirteissä.
Saman alueen deleetiosyndroomassa tavattavaa pallean tyrää (*diaphragmatic hernia*) ei ole toistaiseksi havaittu duplikaatiosyndroomaa kantavilla henkilöillä.
Duplikaatioon voi liittyä myös viereisten hajureseptori- ja defensiinikohtien (ORDR-alueiden) kopiolukumäärän muutoksia. Näiden toistojaksojen korkean kopiolukumäärän on havaittu altistavan psoriasikselle ja matalan kopiolukumäärän Crohnin taudille.
Genetiikka ja mekanismi
Duplikaatio kattaa tyypillisesti noin 3,75 megaemäksen (Mb) alueen 8p23.1-vyöhykkeellä sijaitsevien toistojaksojen (LCR/ORDR) välillä.
Oireyhtymää esiintyy sekä uutena mutaationa (*de novo*) että perinnöllisenä vanhemmalta lapselle. Duplikaation arvellaan syntyvän *de novo* -muutoksena ei-alleelisen homologisen rekombinaation (NAHR) seurauksena näiden toistojaksoalueiden välillä. Sama mekanismi aiheuttaa myös alueen mikrodeleetiosyndrooman sekä kromosomiasennon kääntymiä (inversioita).
Tavanomaisella karyotyypityksellä 8p23.1-duplikaatiota ei aina voida erottaa pelkästä toistojaksojen kopiolukumäärän normaalista vaihtelusta, vaan se varmistetaan molekyyligenetiikan menetelmin (kuten aCGH- tai NGS-tutkimuksella).
Katso myös Kromosomi 8
Lähteet
Aiheesta muualla DECIPHER-tietokannan kotisivut
Luokka:Oireyhtymät Luokka:Kromosomipoikkeavuudet