Kiovan taistelu käytiin 24. helmikuuta 2022 – 2. huhtikuuta 2022 osana 24. helmikuuta 2022 alkanutta Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, joka on osa laajempaa vuonna 2014 alkanutta Venäjän–Ukrainan sotaa. Taistelussa venäläiset pyrkivät nopeasti valtaamaan Ukrainan pääkaupungin Kiovan, jonka jälkeen kaupunkiin oli tarkoitus asettaa Venäjä-mielinen nukkehallitus. Ennakko-odotusten vastaisesti ukrainalaiset kuitenkin onnistuivat pysäyttämään venäläisten hyökkäyksen, ja huhtikuun 2022 alkupuolella venäläiset joutuivat hävityn taistelun jälkeen perääntymään kokonaan Kiovan alueelta.
Taustaa
24. helmikuuta 2022 noin kello 5 aikaan Venäjän televisiossa esitettiin presidentti Vladimir Putinin puhe, jossa hän julisti Ukrainaan kohdistuvan ns. ”sotilaallisen erikoisoperaation” alkaneeksi. Vain hetkiä puheen jälkeen Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan, jonka tavoitteena oli nopeasti syrjäyttää Ukrainan hallitus ja liittää Ukraina Venäjän etupiiriin.
Venäläiset joukot ylittivät maiden välisen rajan useasta eri kohdasta samanaikaisesti, pääkohteena ollen Kiovan kaupunki. Venäläiset eivät odottaneet kohtaavansa merkittävää sotilaallista tai poliittista vastarintaa Ukrainassa. Royal United Services Instituten mukaan Putinin julistaman ”sotilaallisen erikoisoperaation” oli tarkoitus kestää vain noin 10 päivää.
Taistelu pienoiskuva|Venäläisten isku Kiovan televisiotorniin maaliskuun 2022 alkupuolella.
Venäläisten suunnitelmat ja Kiovan taistelun alkuvaiheet Venäläisten suunnitelma Kiovan valtaamiseksi ja Ukrainan alistamiseksi perustui nopeuteen ja yllätysmomenttiin. Hyökkäyksen nopeudella pyrittiin etenkin siihen, että ulkovallat eivät ehtisi puuttumaan tilanteeseen. Suunnitelman mukaan ilmaiskujen, elektronisen sodankäynnin ja kyberhyökkäysten avulla oli tarkoitus lamauttaa tai tuhota Ukrainan ilmapuolustus, tehdä Ukrainan ilmavoimat toimintakyvyttömiksi sekä rajoittaa Ukrainan asevoimien johto-, valvonta- ja viestintäjärjestelmien toimintaa. Venäjän johto oletti virheellisesti Ukrainan väestön olevan poliittisesti apaattista, suhtautuvan epäilyksellä omiin johtajiinsa ja toisaalta myönteisesti Venäjään.
Venäläiset pyrkivät sodan alkuvaiheessa iskemään Kiovan sotilas- ja siviili-infrastruktuuria vastaan, ja vaikka ukrainalaiset onnistuivat torjumaan näistä iskuista vain noin 20 prosenttia, niin ne eivät siltikään olleet kovinkaan tehokkaita. Kiovassa jo oleskelevien tiedusteluverkostojen oli tarkoitus vallata hallintorakennuksia ja pidättää Ukrainan valtiojohdon edustajia, kuitenkaan tässä onnistumatta. Venäläiset laskuvarjojoukot yrittivät myös kaapata tai surmata Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin hyökkäyksen ensimmäisinä tunteina, mutta tämäkin suunnitelma epäonnistui. Venäjän hyökkäyksen ensimmäisinä päivinä presidentti Zelenskyille tarjottiin Yhdysvaltojen toimesta evakuointia Kiovasta, mutta Zelenskyi kieltäytyi tästä toteamalla ”tarvitsen ammuksia, en kyytiä”.
Venäläiset olivat koonneet noin 50 000 sotilasta Kiovan valtaamiseksi. 30 000 näistä hyökkäisi pohjoisesta Valko-Venäjältä kohti Kiovaa, kun taas loput 20 000 hyökkäisi Kiovaa kohti Dnepr-joen itäpuolelta. Ukrainan asevoimat olivat keskittäneet suuren osan voimavaroistaan maan itäosiin, jonne venäläisten päähyökkäyksen odotettiin kohdistuvan. Ukrainan asevoimilla ei ollut mahdollisuuksia puolustaa koko Venäjän vastaista rajaa. Kiovan puolustusta johti kenraali Oleksandr Syrskyi. Päävastuussa Kiovan puolustuksesta oli Ukrainan maavoimien 72. mekanisoitu prikaati, jonka tukikohta sijaitsi 85 kilometriä Kiovasta etelään sijaitsevassa Bila Tserkvan kaupungissa. 72. mekanisoitu prikaati oli kriittisesti alivoimainen, ja joissakin sen komppanioista oli vain noin 20 miestä. Kiovan alueella ukrainalaisten puolustajien määrä oli noin 18 000, mutta suurin osa heistä oli Ukrainan aluepuolustusjoukkojen vapaaehtoisia, joiden varustus ja koulutus olivat puutteellisia. Ukrainalaiset olettivat, että mikäli Kiovaan kohdistuisi maahyökkäystä, niin se tulisi vain idästä Venäjän suunnalta, ei Valko-Venäjältä.
Taistelut Dneprin länsipuolella pienoiskuva|Ukrainan aluepuolustusjoukkojen vapaaehtoisia Kiovan taistelussa. Yhtenä venäläisten keskeisistä tavoitteista oli vallata Hostomelin lentokenttä heti hyökkäyksen alussa, jolloin venäläiset saisivat ilmasillan Kiovaan. Hostomelin lentokentän taistelussa 24.–25. helmikuuta ukrainalaiset torjuivat venäläisten valtausyrityksen, jota pidetään Kiovan taistelun ja koko sodan kannalta ratkaisevana tapahtumana.
24. helmikuuta pohjoisesta Valko-Venäjältä liikkeelle lähtenyt venäläiskolonna saavutti Kiovan luoteispuolella sijaitsevat Butšan ja Irpinin kaupungit 27. helmikuuta. Venäläiset joukot miehittivät Butšan 27. helmikuuta, mutta samana päivänä Irpinin taistelussa ukrainalaiset onnistuivat pysäyttämään venäläisten etenemisen, vaikka iso osa kaupungista lopulta joutuikin venäläisten miehittämäksi.
28. helmikuuta ukrainalaiset viranomaiset tiedottivat tuhonneensa 200 venäläiskolonnan ajoneuvoa valtatie M06:n alueella. Venäläiskolonna oli jopa yli 60 kilometriä pitkä, mikä teki siitä haavoittuvaisen ukrainalaisten drooni-iskuille. Maaliskuun loppuun mennessä ukrainalaiset olivat onnistuneet saamaan Irpinin kaupungin kokonaan hallintaansa. Irpinistä löydettiin ainakin 290 venäläisten murhaaman siviilin ruumiit venäläisten perääntymisen jälkeen. 19. maaliskuuta ukrainalaiset aloittivat Butšan piirissä sijaitsevalla Moštšunin kylän alueella vastahyökkäyksen, joka tähtäsi venäläisten joukkojen työntämiseen takaisin Irpin-joen länsipuolelle. Maaliskuun 21. päivään mennessä taistelut Moštšunin alueella olivat päättyneet ukrainalaisten voittoon, joskin kovalla hinnalla, sillä 81 prosenttia Moštšunin rakennuksista oli joko tuhoutunut tai vaurioitunut. Ukrainalaiset saivat Butšan kaupungin jälleen haltuunsa, kun venäläiset perääntyivät Kiovan alueelta maalis–huhtikuun vaihteessa 2022. Butšan vapauttamisen jälkeen on käynyt ilmi, että venäläiset joukot olivat miehityksen aikana murhanneet yli 450 ukrainalaissiviiliä. pienoiskuva|Butšassa sijaitsevan talon kellarista löydettyjä venäläisten teloittamia ukrainalaissiviilejä.
Taistelut Dneprin itäpuolella ja Kiovan taistelun päättyminen Dneprin itäpuolella hyökänneet venäläisjoukot saavuttivat 20 kilometriä Kiovan keskustasta koilliseen sijaitsevan Brovaryn kaupungin lähialueet maaliskuun 9. päivänä. Venäläisten pyrkimyksenä oli saartaa Kiova samanaikaisella hyökkäyksellä idästä ja lännestä. Brovaryn taistelussa venäläiset eivät onnistuneet saamaan kaupunkia haltuunsa.
Maaliskuun 2022 loppupuolelle mennessä venäläiset eivät olleet onnistuneet saavuttamaan läpimurtoa Kiovaan. Venäläisten suunnitelma Kiovan nopeasta valtaamisesta oli siis epäonnistunut, ja venäläisten joukkojen perääntyminen Kiovan alueelta alkoi maalis–huhtikuun vaihteessa. Tappioiden ja epäonnistuneen hyökkäyksen lisäksi venäläisten perääntymispäätökseen vaikutti venäläisten joukkojen huono logistinen tilanne, joka johtui puutteellisesta varautumisesta ja toisaalta myös ukrainalaisten iskuista huoltoyhteyksiin. Huhtikuun 6. päivään mennessä venäläiset olivat perääntyneet Kiovan alueelta kokonaan. Venäjän johdon viestinnässä perääntymisen väitettiin olleen ”hyvän tahdon ele”. Kesäkuussa 2024 Venäjän presidentti Vladimir Putin väitti, että Kiovan valtaus ei koskaan olisi edes ollut venäläisten tavoitteena.
Lähteet
Luokka:Taistelut Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan Luokka:Kiovan historia