Japaninhohtokalmari (Watasenia scintillans) on mustekaloihin kuuluva nilviäislaji. Lajia tavataan Tyynestämerestä.
Koko ja ulkonäkö Japaninhohtokalmari voi kasvaa 6–7 cm pitkäksi ja naaraat ovat hieman koiraita suurempia. Ruumiinmuodoltaan laji on virtaviivainen, tukevahko ja kartiomainen. Se päässä on kymmenen koukkupäistä lonkeroa, joissa on rivi imukuppeja. Takaruumiin molemmin puolin on vinoneliömäinen sivuevä. Japaninhohtokalmarin ruumiissa on runsaasti bioluminoivia elimiä, joista suurimmat ovat silmien ympärillä ja lonkeroiden kärjissä. Elimien sininen hohde johtuu koelenteratsiinidisulfaatin hapettuessa vapautuvista fotoneista. Japaninhohtokalmari saa koelenteratsiinin ravinnostaa ja sillä on sulfatoivia entsyymejä, jotka muodostavat koelenteratsiinisulfaattia. Hapetusreaktiota katalysoi lusiferaasientsyymi, joka tarvitsee lisäksi happea ja ATP:tä.
Levinneisyys ja elintavat Japaninhohtokalmaria tavataan Japanin läheisiltä merialueilta, esimerkiksi Ohotanmereltä, Japaninmereltä ja Itä-Kiinan meren pohjoisosista. Se on useimmiten suhteellisen syvän meren laji ja liikkuu 200–600 metrin syvyydessä. Laji voi liikkua öisin lähempänä pintaa ravinnon perässä ja lisääntyy matalammissa vesissä. Japaninhohtokalmari on pero, jonka saaliseläimiä ovat pienet äyriäiset ja kalat. Kalmarin lisääntymiskauden huippu on helmikuusta toukokuulle, mutta se voi lisääntyä ympärivuotisesti. Koiraat menehtyvät nopeasti parittelun jälkeen, mutta naaraat voivat elää kauemminkin. Japaninhohtokalmarinaaraat saattavat kalmareille epätyypillisesti paritella vain yhden koiraan kanssa ja niillä on pussimainen elin, jossa ne kykenevät säilyttämään koiraan sukusoluja.
Japaninhohtoklamaria kalastetaan ravinnoksi, ja se on kaupallisesti merkittävä laji saaliiden ollessa useita tuhansia tonneja. Sitä kalastetaan verkoilla erityisesti yöaikaan, jolloin se liikkuu lähempänä merenpintaa.
Lähteet
Luokka:Pääjalkaiset