Ants Paju, vuoteen 1955 Valdman (10. syyskuuta 1944 Põltsamaan kunta, Viljandimaa, Viro – 28. kesäkuuta 2011 Tartto, Viro) oli virolainen poliitikko, neuvostoliittolainen ja virolainen toimittaja, urheilija ja metsäinsinööri. Hän oli Riigikogun jäsenenä hetken vuonna 1995 ja Riigikogua edeltäneiden Neuvostoliiton kansanedustajien kongressin, Neuvosto-Viron korkeimman neuvoston, Viron kongressin ja itsenäisyyden julistaneen Viron tasavallan korkeimman neuvoston jäsen vuosina 1989-1992.
Lapsuus Siperiassa ja nuorena aikuisena Neuvosto-Viron hallinnossa
Ants Valdman, myöhemmin Paju syntyi Viljandinmaalla, josta neuvostoviranomaiset karkottivat hänen perheensä maaliskuussa 1949 Siperiaan. Ants oli karkotushetkellä neljävuotias. Perhe pääsi palaamaan takaisin Neuvosto-Viroon vuonna 1955. Vuonna 1963 Paju valmistui Põltsamaan lukiosta ja vuonna 1970 Viron maatalousakatemiasta eli nykyisestä Viron maatalousyliopistosta metsätalousinsinööriksi. Paju liittyi vuonna 1974 NKP:n jäseneksi ollen puolueen jäsen aina Viron itsenäistymistä edeltävään aikaan eli vuoteen 1990 asti. Metsätalousinsinöörin tutkinnon jälkeen hän työskenteli kolhoosissa ja Neuvosto-Viron metsätalousorganisaatiossa. Vuonna 1979 hän suoritti Leningradin korkeammassa puoluekoulussa journalistitutkinnon. Vuosina 1979–1984 Paju toimi Jõgevan piirin sanomalehden Punalipp varapäätoimittajana ja vuosina 1984–1990 Eesti Loodus -lehden päätoimittajana.
Mukana itsenäisyyttä edeltäneessä Laulavassa vallankumouksessa
Paju oli aktiivi toimija Laulavan vallankumouksen aikaan. Hän oli aktiivi toimija Eesti Loodus -lehden päätoimittajana jo ennen Laulavaa vallankumousta aktivoiden ihmisiä vastustamaan fosforiittikaivosten avaamista Virumaalla ja Peipsijärven pilaamista. Hän oli perustamassa vuonna 1988 Viron vihreää liikettä, joka ei tässä vaiheessa ollut poliittinen puolue. Hänet valittiin vuoden 1989 maaliskuussa Neuvostoliiton parlamenttiin. Keväällä 1990 Paju valittiin niin Korkeimpaan neuvostoon kuin Viron kongressiin. Itsenäistymisen tapahtuessa 20. elokuuta 1991 hän oli Viron itsenäisyyden palauttamisen puolesta äänestäneitä. left|280px|thumb|Viron itsenäisyyden puolesta äänestäneet perustivat 20. elokuuta -klubin vuonna 1994. Kuvassa klubin jäseniä Toompean linnan Valkoisessa salissa 20. elokuuta 2005. Ants Paju kuvassa takarivissä 3. vasemmalta Arnold Rüütelin takana.
Uudelleenitsenäistyneen Viron parlamentaarikkona
Uudelleenitsenäistyneen Viron tasavallan vuonna 1995 valitussa riigikogussa hän toimi hetken vuonna 1995 keskustapuolueen listalta riigikoguedustajana.
Hän toimi Viron presidentin edustaja vähemmistöjen pyöreässä pöydässä vuosina 1993–1996, liikennekauppakomission vastaavana sihteerinä vuosina 1997–2000 ja tie- ja viestintäministerin neuvonantajana. Vuosina 2000–2001 Paju oli Jõgevan pormestari ja vuosina 2004–2005 Jõgevan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.
Poliittisen toiminnan rinnalla Ants Paju osallistui aktiivisesti suhteiden edistämiseen entisen Neuvostoliiton eri alueilla asuvien virolaistaustaisten yhteisöjen kanssa. Lisäksi hän auttoi näiden eri puolilla Neuvostoliittoa eläneiden virolaisten jälkeläisten paluuta historialliseen kotimaahansa. Georgian ja Abhasian välisen konfliktin aikana vuosina 1992–1993 hän osallistui virolaisten uudelleensijoittamiseen Abhasiasta Venäjän puolelle Sotšin alueelle ja edelleen kehittämään yhteyksiä tämän alueen ja itsenäistyneen Viron välille. Vuonna 1992 hän osallistui Viron pääministerin Edgar Savisaaren matkalle Sverdlovskin alueen virolaistaustaisten alueille. Myöhemmin hän toimi Viron ulkoministeriön edustajana Sverdlovskin alueen arkistojen virolaisia koskevassa selvitystyössä.
Urheilu-ura
Hän aloitti yleisurheilun vuonna 1957. Hän saavutti kiekonheitossa vuonna 1972 Viron mestaruushopeaa aja 1973 -pronssia. Viron maajoukkueessa hän kilpaili vuosina 1972–73. Hänen Henkilökohtaiset ennätyksensä olivat: kiekonheitto 60,22 (1976), kuulantyöntö 17,66 (1974) ja moukarinheitto 54,62 (1972).Ants Paju. Eesti spordi biograafiline leksikon.
Aktiiviuransa lisäksi hän toimi Viron urheilun järjestötoiminnassa eli Viron urheilun keskusliiton hallituksen ja yleisurheilu- ja painiliiton puheenjohtajiston jäsen.
Palkinnot ja tunnustukset
Valkoisen Tähden ritarikunta, 5. luokka (2001) Põltsamaan kunniakansalainen (2004) Valtionvaakunan ritarikunta, 3. luokka (2006) Puolan kultainen ansioiden risti (2006) Jõgevan kunniakansalainen (2009)
Lähteet
Luokka:Virolaiset toimittajat Luokka:Virolaiset metsänhoitajat Luokka:Viron kommunistisen puolueen poliitikot Luokka:Riigikogun jäsenet Luokka:Isänmaaliiton poliitikot Luokka:Virolaiset kiekonheittäjät Luokka:Virolaiset kuulantyöntäjät Luokka:Virolaiset urheiluvaikuttajat Luokka:Vuonna 1944 syntyneet Luokka:Vuonna 2011 kuolleet