Idän Liikenteenvälitys IL Oy on lappeenrantalainen kuljetus- ja logistiikka-alan yritys, joka aloitti toimintansa vuonna 1996. Yhtiön toimialana on ammattimainen liikennetoiminta sekä kuljetuskaluston maahantuonti, välitys, kauppa ja vuokraus. Yhtiö toimi alun perin puun ja polttoaineiden kuljetuksessa Venäjältä Suomeen.

Yhtiö nousi julkisuuteen vuonna 2023, kun sen epäiltiin vieneen EU:n pakotteiden vastaisesti raskasta kalustoa Venäjälle. Yhtiön toimitusjohtaja Risto Riihimäki tuomittiin 1. heinäkuuta 2026 kolmen vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdottomaan vankeuteen törkeästä säännöstelyrikoksesta.

Historia

Idän Liikenteenvälitys IL aloitti toimintansa vuonna 1996 Lappeenrannassa osoitteessa Kaivurinkatu 1. Yhtiön osakkaana ja toimitusjohtajana on toiminut Risto Mikael Riihimäki. Yhtiön omistaja puhuu venäjää, ja yhtiöllä on ollut myös tytäryhtiö Venäjällä.

Yhtiön pääasiallinen liiketoiminta ennen vuotta 2022 oli puun ja polttoaineiden kuljetus Venäjältä Suomeen. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022 ja EU asetti Venäjälle laajat pakotteet, puun tuonti lakkasi. Tämän jälkeen yhtiön liiketoiminta siirtyi kuljetuskaluston välitykseen.

Yhtiön liikevaihto oli 19 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 27 miljoonaa euroa vuonna 2023. Vuonna 2024 liikevaihto laski neljään miljoonaan euroon. Loppuvuonna 2024 yhtiö muutti nimensä Rent ja Kalusto Oy:ksi. Samalla toinen yhtiö, jolla on samat hallituksen jäsenet ja osoite, otti käyttöön nimen Idän Liikenteenvälitys IL Oy.

Säännöstelyrikosasia

Euroopan unioni kielsi tavanomaisten puoliperävaunujen ja useimpien niitä vetävien ajoneuvojen viemisen Venäjälle huhtikuussa 2022 osana . Pakotteiden tarkoituksena oli rajoittaa Venäjän teollista tuotantokykyä ja hyökkäykseen käytössä olevia resursseja.

Rikosepäily liittyy laajaan kansainväliseen kokonaisuuteen. Tullin selvityksessä paljastui, että Suomen kautta on viety kaikkiaan 558 kuorma-autoa ja 45 perävaunua Venäjälle 12 EU-maasta. Kaluston yhteisarvo on 79 miljoonaa euroa, josta suomalaisyhtiön osuus on 17 miljoonaa euroa. Tutkinnanjohtaja Kuparinen luonnehti muita maita keskeisiksi, suuriksi EU-maiksi ja kuvasi kokonaisuutta mittakaavaltaan poikkeuksellisen suureksi.

Ylen MOT-ohjelma uutisoi marraskuussa 2023, että yhtiön hallussa olleita Scanian ja Volvon käytettyjä kuorma-autoja sekä muiden merkkien puoliperävaunuja oli päätynyt Venäjälle satojen tuhansien eurojen edestä. Volvo vahvisti, että kolme sen kuorma-autoa oli päätynyt Lappeenrannasta eri puolille Venäjää. Suomen Kuvalehti julkaisi helmikuussa 2024 laajemman selvityksen, jonka mukaan toimitusten todellinen arvo oli lähes 20 miljoonaa euroa.

Yhtiö mainosti Venäjälle suunnattuja palveluitaan verkkosivuillaan vielä marraskuussa 2023. MOT-ohjelman jälkeen tiedot poistettiin. EU:n pakotteet Venäjää vastaan Epäilty vienti Suomesta

Tullin mukaan yhtiö vei 13. huhtikuuta 2022 ja 15. joulukuuta 2023 välisenä aikana yhteensä 135 kuorma-autoa ja 29 perävaunua Venäjälle pääosin Nuijamaan rajanylityspaikan kautta. Kaluston arvo oli yhteensä 17 miljoonaa euroa. Kuorma-autot ilmoitettiin vietäväksi Venäjän kautta Turkkiin ja Kazakstaniin, mutta ne päätyivät Tullin mukaan Venäjälle.

Suomen Kuvalehden mukaan Venäjän tullitiedoista käy ilmi, että yhtiö toimitti joulukuusta 2022 syyskuuhun 2023 kuorma-autoja noin 17,5 miljoonan euron arvosta ja puoliperävaunuja lähes kahdella miljoonalla eurolla. Toimitusten yhteisarvo oli 18,8 miljoonaa euroa. Toimitettuihin ajoneuvoihin kuului muun muassa MANin, Volvon, Scanian, Daimlerin, DAFin, Renault'n ja Mercedes-Benzin kuorma-autoja.

Tullin tutkinnanjohtajan mukaan esitutkinnassa on selvinnyt, että ostaja on ollut turkkilainen yhtiö, jonka johtaja ja omistaja on Moskovassa. Suomen Kuvalehden selvityksen mukaan lähes kaikki ajoneuvot päätyivät Permin kaupungissa sijaitsevalle Liverpool-nimiselle autokaupalle ja -korjaamolle. Toimituksissa käytettiin välikäsiä, kuten kazakstanilaista Servitut-lakiasiaintoimistoa ja syyskuussa 2022 perustettua turkkilaista Byzantium Trucks -yhtiötä.

Tulli selvitti järjestelyn muun muassa rekisteritietojen avulla. Ajoneuvojen määräpääksi oli ilmoitettu Kazakstan ja vastaanottajiksi kaksi kazakstanilaista ja yksi turkkilainen yritys. Oikeusapupyyntöjen perusteella kazakstanilaisyhtiöt eivät kuitenkaan olleet tullanneet maahan mitään eikä ajoneuvoista ollut tietoja maan rekisterissä. Kazakstanista saatujen tietojen ja rekisterihakujen perusteella Tulli selvitti, että ajoneuvot oli tullattu Venäjälle ja että lähes kaikki niistä olivat Venäjän rekisterissä. Suurin osa ajoneuvoihin liittyvästä rahaliikenteestä kulki turkkilaisyhtiön kautta, jonka toimitusjohtaja johti myös Permiin rekisteröityä yhtiötä. Osa peiteyhtiöistä oli perustettu juuri ennen epäillyn rikoksen alkua. Riihimäki kiisti kuulustelussa tuntevansa permiläisyhtiön toimitusjohtajaa, mutta Tulli taltioi tutkinnassa yli tuhat miesten välistä sähköpostiviestiä, joissa oli yksityiskohtaisia tietoja hankittavasta kalustosta. Kaluston ostoja ja myyntejä oli seurattu Excel-taulukoilla, joista kävi ilmi, että ajoneuvot oli myyty Venäjälle.

Vienti Nuijamaan kautta päättyi, kun Suomi sulki itärajansa joulukuussa 2023.

Rikosprosessi

Yhtiön toimitusjohtaja Risto Riihimäki otettiin kiinni maaliskuussa 2026. Etelä-Karjalan käräjäoikeus vangitsi hänet 19. maaliskuuta 2026 todennäköisin syin epäiltynä törkeästä säännöstelyrikoksesta. Esitutkinnassa törkeästä säännöstelyrikoksesta epäiltiin myös kahta yhtiön työntekijää. Riihimäki kiisti syyllistyneensä rikokseen ja kertoi joutuneensa hyväksikäytön uhriksi. Törkeästä säännöstelyrikoksesta voidaan tuomita neljästä kuukaudesta neljään vuoteen vankeutta.

Omistajan asianajaja ilmoitti, ettei hänen päämiehensä kommentoi rikosasiaa. Vangitsemisesta on kanneltu Itä-Suomen hovioikeuteen.

Tapauksen esitutkinta valmistui toukokuussa 2026, ja syyttäjä nosti 3. kesäkuuta 2026 syytteen törkeästä säännöstelyrikoksesta Riihimäkeä ja hänen edustamaansa yhtiötä vastaan. Esitutkinnassa epäiltyjä kahta yhtiön työntekijää vastaan ei nostettu syytettä. Syytteen mukaan kyseessä oli keinotekoinen järjestely pakotteiden kiertämiseksi ja tarkoituksena oli peittää kuorma-autojen ja perävaunujen todellinen ostaja ja vastaanottaja Venäjällä.

Etelä-Karjalan käräjäoikeus käsitteli asiaa 16.–17. kesäkuuta 2026. Syyttäjä vaati Riihimäelle neljän vuoden vankeutta ja yhtiölle 40 000 euron yhteisösakkoa. Lisäksi syyttäjä vaati vastaajaa ja yhtiötä menettämään valtiolle ajoneuvojen arvon 17,5 miljoonaa euroa sekä rikoshyödyn noin 600 000 euroa, joista suurin osa, noin 545 000 euroa, muodostui viennistä saaduista arvonlisäveron palautuksista. Puolustuksen mukaan Riihimäki oli joutunut hyväksikäytön uhriksi eikä ollut tietoisesti vienyt ajoneuvoja Venäjälle. Hän kertoi olleensa siinä käsityksessä, että ajoneuvot olivat menossa kazakstanilaisille yhtiöille.

Tuomio törkeästä säännöstelyrikoksesta

Etelä-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi Riihimäen kolmen vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdottomaan vankeuteen törkeästä säännöstelyrikoksesta. Yhtiö tuomittiin menettämään valtiolle noin 600 000 euroa rikoksen tuottamaa taloudellista hyötyä ja kuuden miljoonan euron arvosta rikoksen kohteena ollutta omaisuutta. Käräjäoikeus piti tuomiota ankarana ja totesi, ettei vastaavanlaisesta teosta ole aiempaa oikeuskäytäntöä. Tuomion mukaan Riihimäen rooli ja osallisuus rikoksen toteutumisessa oli ollut keskeinen, jotta ajoneuvot oli saatu hankittua ja vietyä Suomesta Venäjälle. Tuomioon voi hakea muutosta Itä-Suomen hovioikeudelta. EU:n pakotteet Venäjää vastaan Lähteet

Luokka:Suomalaiset liikenneyhtiöt Luokka:Lappeenrantalaiset yritykset