Ergoklesta vastaan, pidemmin Ergoklesta vastaan, loppusanat (, ), on Lysiaan kirjoittama oikeuspuhe, joka on suunnattu sotapäällikkö Ergoklesta vastaan liittyen Thrasybyloksen johtamien joukkojen toimintaan sotaretkellä. Puheen numero Lysiaan puheiden joukossa on 28.

Historia

Vuonna 390 eaa. ateenalaiset lähettivät neljästäkymmenestä kolmisoudusta koostuneen laivaston Vähän-Aasian rannikolle Thrasybuloksen johdolla. Thrasybulos saavutti paljon menestystä Hellespontoksella ja voiti spartalaiset Lesboksen luona, mutta sai surmansa Pamfyliassa sijainneessa Aspendoksessa, kun joukko paikallisia yllätti hänen leirinsä yöllä.Ksenofon: Hellenika 4.8.25—30. Samaan aikaan Ateenassa heräsi suuttumus sellaisten tietojen vuoksi, joiden mukaan sotaretken komentajat olivat kavaltaneet Vähän-Aasian kaupungeilta kerättyjä varoja ja olleet petollisia kaupungin asialle. Annettiin päätöslauselma, jossa vaadittiin tiliä kaikista näin kerätyistä varoista ja kutsuttiin komentajat takaisin.

Thrasybulos kuoli ennen kuin ehti totella kutsua; hänen kollegansa, joista yksi oli Ergokles, asetettiin syytteeseen vuonna 389 eaa. Menettely oli ilmeisesti syyteoikeudellinen. Ergokles tuomittiin kuolemaan ja hänen omaisuutensa takavarikoitiin. Lyhyen Lysiaan puheen lausui yksi julkisista syyttäjistä; koska muut olivat jo käsitelleet syytteitä perusteellisesti, hän lähinnä kertaa ne. Kyseessä on syyttäjän loppupuhe, mistä johtuu käsikirjoituksissa sekä tämän puheen että puheen Filokratesta vastaan nimeen liitetty nimitys ”loppusanat” ().

Sisältö

Ergoklesta syytetään kreikkalaisten kaupunkien pettämisestä Vähässä-Aasiassa, Ateenan kansalaisten ja ystävien vahingoittamisesta sekä hänen oman varallisuutensa kartuttamisesta julkisin varoin. Samaan aikaan laivaston annettiin rappeutua Thrasybuloksen myötävaikutuksella — häntä ei olisi koskaan nimitetty komentajaksi, jos olisi osattu ennakoida, että vain hänen ”imartelijansa” hyötyisivät siitä (1–7). Thrasybulos teki hyvin kuollessaan; ne, jotka ovat kumppaneita hänen syyllisyyteensä, yrittävät nyt ostaa henkensä joukkolahjonnalla, mutta tätä ei pidä sallia (8–11). Ergokles vetoaa isänmaallisuuteensa demokratian palauttamisen aikaan, mutta sittemmin hän on osoittautunut pahemmaksi kuin tyrannit (12–14). Hänen ja hänen tovereidensa tuomitseminen on välttämätöntä esimerkkinä koko Kreikalle ja velkana niille kaupungeille, kuten Halikarnassokselle, jotka he pettivät (15–17).

Arviointia

Puheen keskeisiä piirteitä ovat Richard C. Jebbin mukaan päätöksellisyys ja lyhyys, samoin kuin puheissa Epikratesta vastaan ja Filokratesta vastaan; ne olivat samalla tavoin julkisten syyttäjien pitämiä. Viranomaisen pitämä puhe tarjosi vähemmän tilaa taiteelliselle, yksilölliselle väritykselle kuin puhe, joka oli sovitettava yksityisen puhujan luonteeseen ja olosuhteisiin.

Lähteet

Kirjallisuutta

Lysias: Against Ergocles. Teoksessa

Aiheesta muualla

Λυσίας: Κατά Εργοκλέους. Wikiaineisto. Lysias: Against Ergocles. Perseus. Lysias: Against Ergocles. Perseus. Lysias: Against Ergocles. ToposText.

Luokka:Lysiaan puheet