Ramsholmen on Raaseporissa, entisen Tammisaaren kaupungin alueella sijaitseva 55 hehtaarin kokoinen luonnonsuojelualue. Se on puistometsä, joka koostuu kolmesta vierekkäisestä osasta: Hagenin niemestä sekä Ramsholmenin ja Högholmenin saarista.Kulttuurikierros: Ramsholmenin puistometsäalue - Museot.fi, museot.fi. Viitattu 25.6.2026. Alueen omistaa Raaseporin kaupunki.
Historia Alue on aikoinaan ollut Tammisaaren kuninkaallisen latokartanon hevoshakana ja Ruotsin valtion omistuksessa.Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY - Hagen ja Ramsholmenin puistoalue, rky.fi. Viitattu 25.6.2026. Tammisaaren kaupunki osti alueen vuonna 1836, jonka jälkeen sitä käytettiin kaski- ja laidunmaana. Alueesta alkoi 1870-luvulla muodostua virkistysalue kaupunkilaisille. Tammisaaren vapaapalokunta järjesti Ramsholmenin saarella ensimmäiset juhlansa vuonna 1876. Samana vuonna valmistui ensimmäinen silta Hagenin ja Ramsholmenin välille. Vapaapalokunta rakensi vuonna 1891 saarelle soittolavan. Saaren nykyinen soittolava on vuodelta 1968. Lehtipuiden uusiutumisen estänyt laiduntaminen kiellettiin alueella vuonna 1903. Puiston varsinainen hoitaminen ja lehtoalueiden vaaliminen aloitettiin vuonna 1947. Lääninhallituksen päätöksellä alue julistettiin luonnonsuojelualueeksi vuonna 1990. Vuonna 1997 alue liitettiin Natura 2000-verkostoon.
Alueen luonto Ramsholmenin luonnonsuojelualue on yksi merkittävimpiä lehtokasvillisuuden keskittymiä Uudellamaalla. Alueen kasvillisuus vaihtelee kuivista pähkinälehdoista kosteisiin tervaleppäluhtiin. Alueella kasvaa jaloja lehtipuita, osin luontaisina, osin istutettuina. Monet niistä ovat lajinsa kookkaampia Suomessa tavattuja yksilöitä.
Alueen lehtokasvillisuudelle on monin paikoin luonteenomaista aspektivaihtelu. Keväisin puiden ollessa vielä lehdettömiä ja valon päästessä metsän pohjalle eräät kevätkasvit, kuten vuokot, käenrieskat, kiurunkannukset ja mukulaleinikit kukkivat runsaasti. Puiden lehtien puhjettua täyteen mittaansa metsästä tulee varjoisa ja kenttäkerroksessa vallitsevat tällöin ohutlehtiset ruohot ja heinät kuten lehtokorte, metsäkorte, tesma, kielo, vuohenputki, metsäalvejuuri, käenkaali ja sudenmarja. Kosteimmilla paikoilla runsaina lajeina ovat hiirenporras, puna-ailakki ja ranta-alpi. Pensaskerroksen runsain laji pähkinäpensaan ohella on tuomi. Vähemmässä määrin kasvaa paatsamaa, vadelmaa, taikinamarjaa, punaherukkaa, koiranheittä ja kuusamaa. Kulttuurilajistoa alueella edustavat muun muassa kyläkellukka, pikkutalvio, humala sekä haitalliset vieraslajit rikkapalsami, terttuselja, isotuomipihlaja ja viitapihlaja-angervo. Alueelle on istutettu monessa eri vaiheessa vieraita puulajeja, joista alueella kasvaa edelleen hevoskastanjoita, euroopanlehtikuusia ja harmaapihtoja. Alueella on havaittu myös harvinaisia putkilokasvilajeja. Tuoreita havaintoja on tehty muun muassa ruotsinpihlajasta, lehtomaitikasta, nurmilaukasta, keltavuokosta, hentokiurunkannuksesta ja hammasjuuresta.
Virkistyskäyttö Ramsholmen on virkistyksen, luonnon tarkkailun ja opetuksen kannalta keskeisempiä kohteita Raaseporissa. Alueella kulkee paljon polkuja, jotka soveltuvat kävelyyn, lenkkeilyyn ja pyöräilyyn.Retkeily ja ulkoilu - Raasepori, raseborg.fi. Viitattu 25.6.2026. Högholmenia lukuun ottamatta alueen ulkoilureitti sopii myös pyörätuolilla tai lastenrattailla liikkuville. Alueella on myös uimaranta sekä käytöstä poistettu kesäteatteri.
Lähteet
Luokka:Raaseporin luonto Luokka:Tammisaari Luokka:Uudenmaan luonnonsuojelualueet