Kievarimato (Urechis caupo) on tähtimatoihin kuuluva nivelmatolaji. Lajia tavataan Pohjois-Amerikan Tyynenmeren rannikolta.
Koko ja ulkonäkö Kievarimato kasvaa useimmiten 17–20 cm pitkäksi, mutta jopa 50 cm pitkistä yksilöistä on raportteja. Laji on ruumiinmuodoltaan makkaramaisen pitkänomainen ja hyvin paksu. Eläintä peittää paksu kutikula, joka mahdollisesti suojaa vetysulfidin mytkyllisiltä vaikutuksilta. Ruumis on hieman kapeampi päästä kuin muualta ruumiista. Kievarimadon imukärsä on lyhyt. Ruumis on sileä lukuun ottamatta takaruumiis värekarvoja ja sitä peittää limakerros. Väriltään kievarimadot vaihtelevat vaaleanpunaisesta ruskehtavaan.
Levinneisyys ja elintavat Kievarinmadon levinneisyysalue ulottuu Oregonin eteläosista Meksikoon. Niitä rantautuu usein myrkyjen tuomina myös varsinaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle. Laji on rannikkovesien laji, jota tavataan syvimmillään noin 20 metrin syvyydessä. Kievarimato elää pehmeäpohjaisilla alueilla ja kaivaa 20–45 cm pitkän U-kirjainta muistuttavatn käytävän. Mato erittää suuosiostaan limakalvon, joka toimii verkon tavoin. Kievarinmadot ravintoa olevat pieneliöt tarttuvat limaan madon kähyttäevvä lihaksiaan luodakseen vesivirtauksen käytävän läpi. Madon lisääntymiskausi on maaliskuulta toukokuulle. Sukupuolet ovat erilliset ja hedelmöitys on ulkoinen. Monet muut eläimet käyttävät kievarimadon käytäviä auinpaikkoinaan, tällaisia ovat esimerkiksi eräät simpukat, herneravut ja nuolitokot. Kievarimato sietää poikkeuksellisen korkeita vetysulfidipitoisuuksia.
Lähteet
Luokka:Monisukasmadot