Luopioisten Osuuskauppa r.l. (aiemmin Kantalan-Rautajärven Osuuskauppa r.l.) oli Luopioisissa vuosina 1905–1961 toiminut edistysmielen osuuskauppa.

Historia

Alkuvaiheet

Kantalan-Rautajärven Osuuskauppa r.l. perustava kokous pidettiin 3.9.1905. Kokouksessa hyväksyttiin osuuskunnan säännöt ja valittiin osuuskunnalle hallitus. Säännöt vahvistettiin 7.10.1905.

Valmista liikehuoneistoa ei ollut, joten se oli rakennettava. Tarkoitusta varten vuokrattiin tontti tilanomistaja K.K. Pätiälältä. Talo, joka käsitti myymälätilat ja huoneen kaupanhoitajan asunnoksi valmistui siten, että 1905 kauppa avattiin 21.12.1905.

Ensimmäiseksi kaupanhoitajaksi valittiin Mikko Vainio. Hän erosi 12.8.1906 ja seuraajaksi valittiin Irene Kasvio, joka hoiti tehtävää vajaan vuoden. Seuraava kaupanhoitaja Hilma Jokinen toimi tehtävässä 6 kuukautta. Vuoden 1908 alussa kaupanhoitajaksi valittiin Fredrik Heinonen, joka oli myös osuuskunnan hallituksen jäsen.

Myynti kasvoi ja ensimmäinen sivumyymälä avattiin Padankosken kylään v. 1908. Vuosi 1909 oli jo hieman tappiollinen, vaikka myynti edelleen hieman kohosi. Vuosi 1910 oli vahvasti tappiollinen paljastaen liikkeenhoidon epäpätevyyden. Liike oli vaarassa joutua vararikkoon.

Kaupanhoitaja Fredrik Heinonen erosi ja 20.10.1910 liikkeen johtoon tuli kaupanhoitaja Juho Sinisalo. Tappiollinen Padaskosken sivuliike jouduttiin lopettamaan. Liike selvisi vaikeuksistaan ja vuosina 1911–1914 tulos oli voitollinen. Vuonna 1914 alkoi I maailmansota, tavaroiden hinnat nousivat ja liiketulokset paranivat ja liiketulokset paranivat aina vuoteen 1918 saakka.

Sisällissodan aika ja uusi alku

Suomen sisällissota alkoi 27.1.1918 ja kunnassa oli sekä puna- että valkokaarti, joskaan varsinaisia taisteluita ei ollut . Valkoiset ottivat kunnan haltuunsa 22.3.1918 ja myös Luopioisten Osuuskaupan toiminta keskeytyi ja sen varasto ja tilikirjat otettiin haltuun ja tavarat myytiin huutokaupalla . Kaupanhoitaja Juho Sinisalo vangittiin 1.5.1918 ja mestattiin 16.5.1918.

Liikkeen toiminta oli uhattuna, mutta osuuskunnan yleinen kokous päätyi kokouksessaan 31.10.1918 jatkamaan liikkeen toimintaa. Osuuskunnan hallit sai hankittua takaisin tilikirjat ja huutokaupassa kertyneet varat ja osan kalustosta.

Liiketoiminta tasaantuu Vuoden 1918 lopussa jäsenmäärä oli 63. Liikkeenhoitajaksi valittiin Leonard Saari, joka otti tehtävän vastaan 15.12.1918, mutta myymälä saatiin avattua vasta 1919 tammikuun lopulla. Osuuskunnan säännöt uusittiin 27.4.1919 ja 26.6.1919 pidetyissä osuuskuntakokouksissa. Myös liikkeen nimi uusittiin ja nimeksi tuli Luopioisten Osuuskauppa r.l. Heinäkuussa 1919 avattiin Kuhmalahden Pohjan kylään myymälä. Liikkeenhoitaja vaihtui 15.12.1919 ja uudeksi liikkeenhoitajaksi tuli Heikki Lehtinen. Menestyksen vuosia

Liikkeenhoitaja vaihtui vuoden 1922 alussa, jolloin liikkeenhoitajaksi tuli Antero Typpö, joka toimi tehtävässä yli 20 vuotta. Pohjan kylän myymälä ei menestynyt ja se lopetettiin v. 1922. Samaan aikaa Luopioisten kirkonkylää avattiin vuokrahuoneistossa uusi myymälä, jonne Pohjan kylän tavarat siirrettiin. Saman vuonna aloitettiin keskuspaikassa virvoitusjuomien valmistus.

Maaliskuussa 1924 avattiin myymälä Kyynärön kylään, mutta se jouduttiin lopettamaan kannattamattomana v. 1927. Päämyymälän tontin vuokra-aika päättyi v.1930. Omistaja ei halunnut myydä tonttia, vaan korotti vuokraa, joten osuuskunta osti oman n. 0.5 ha tontin L. Pätiälältä entisen kauppapaikan läheltä syksyllä 1928. Rakennusmestari Frans Jousen piirustusten mukaan uusi 2-kerroksinen liikerakennus valmistui v. 1930. Pulavuosista sotavuosiin 1920-luku oli liikkeelle kasvun aikaa, mutta Syksyllä 1929 alkoi kansainvälinen pula, joka oli syvimmillään 1931. Lama koetteli myös Luopioisten Osuuskauppaa. Myynti laski v. 1930 toistakymmentä prosenttia jatkuen samanlaisena vuosina 1931–1932. Laskevasta myynnistä huolimatta Osuuskunta ei kuitenkaan joutunut tekemään tappiollisia vuosia. Vuonna 1932 liikkeen leipomo aloitti toimintansa pääkaupan tontilla olevassa leipomo-kahvilarakennuksessa ja samalla avattiin kahvila. Taitekohta oli vuosi 1933, jolloin myynti jo lisääntyi. V. 1934 avattiin kahvila ja seuravana vuonna myymälä Aitooseen. V. 1936 avattiin myymälä Puutikkalan kylään ja v. 1937 Hauhon Mustilan kylään ja v. 1938 Kuohijoen kylään.

Syksyllä 1939 alkanut Talvisota aiheutti koko maan osalta taloudellisia vaikeuksia, muta Luopioisten Osuuskaupalle vuosi oli suotuisa. Osuuskaupalla oli suuret tavaravarastot, joten tarvikepulaa ei juurikaan ollut. Kuntaan tuli myös siirtoväkeä, joka kasvatti asiakaskuntaa näin lisäten myyntiä. Kun myös hinnat jonkin verran nousivat, oli lopputulos normaalivuosia parempi. Myös vuosi 1940 oli tulokseltaan hyvä. Sodan aiheuttama hintojen nousu sekä siirtoväen muutto alueelle lisäsi liikevaihtoa.

Vuosina 1941–1945 tavarapula ja säännöstely vaikeuttivat myös Luopioisten Osuuskaupan toimintaa. Näidenkin vuosien aikana myynti kuitenkin lisääntyi ja asiakasmäärä kasvoi ja tappiollisia vuosia ei tullut. Liikettä ei kuitenkaan kyetty laajentamaan sotavuosina.

Sodan jälkeen Ensimmäiset vuodet sodan jälkeen olivat vaikeita. Kulutustavaroista oli puutetta. Tilanne alkoi helpottua v. 1948. Raaka-aineiden tuonnin lisääntyessä ja tuotteiden laadun parantuessa ongelmaksi muodostui varastoihin jäävät sodan aikaiset korviketuotteet, joita ei enää ostettu, kun odotettiin laadukkaampia tuotteita. Korviketavarat kuitenkin saatiin myytyä pienin tappioin.

Vuosina 1940–1955 avattiin vain yksi uusi myymälä, kun Padankosken kylään avattiin sekatavaramyymälä v. 1947. Seuraava uusi myymälä avattiin 5.12.1956 Kyynäröön. Tämän jälkeen uusia myymälöitä ei enää avattu.

Vuosina 1948–1952 kiinteistöjen korjaustoiminta oli vilkasta ja niiden arvo kohosi. Vuodesta 1946 myynti kohosi viidessä vuodessa lähes viisinkertaiseksi. Nousuun vaikutti merkittävästi paikkakunnalle sijoitettu siirtoväki. Liikkeen rahallinen asema pysyi hyvänä vuosikymmenen vaihteeseen saakka. Runsaat sijoitukset käyttöomaisuuteen ja varastojen täydentämiseen sitoivat siinä määrin pääomia, että rahallinen asema heikkeni, eikä enää kyetty tekemää kaikkia lain sallimia poistoja.

Toimipaikat Jakamot

Jakamot olivat varhaisten osuuskauppojen paikallisia jakelupisteitä. Ne eivät olleet varsinaisia myymälöitä, vaan toimivat väliportaan varastoina ja noutopaikkoina.

Luopioisten kirkonkylään avattiin jakamo hutikuussa 1907. Se toimi hieman yli kolme vuotta ja lopetettiin kesäkuussa 1910.

Luopioisten Holjan kylään avattiin jakamo joulukuussa 1921, mutta se toimi vain vuode verran. Seuraava yritys tehtiin toukokuussa 1938, mutta tämäkään yritys ei onnistunut. Kolmannen kerran yritettiin v. 1948, mutta tämäkään yritys ei onnistunut

Ämmätsän kylän jakamo Hongin talossa toukokuussa 1922. Jakamo lopetettiin kolme vuotta myöhemmin.

Haltian kylään avattiin jakamo v. 1924.

Käenniemen jakamo loppui 1938 sen pitäjän sairastuttua.

Myymälät Päämyymälä, Rautajärvi. Keskustoimipaikka rakennetiin vuokratontille ja avattiin joulukuussa 1905. Vuokrasopimuksen päätyttyä rakennettiin uusi liikehuoneisto omalle tontille v. 1930.

Padankosken myymälä oli ensimmäinen sivumyymälä. Myymälä avattiin huhtikuussa 1908 vuokrahuoneistossa. Myymälä lopetettiin kannattamattoman kesäkuussa 1911. Padankoskelle avattiin myymälä toisen kerran syyskuussa 1947. Tästä myymälästä tuli kannattava Myymälärakennus uusittiin v. 1959 ja se pääsi aloittamaan toimintansa marraskuun alkupuolella

Kuhmalahden Pohjankylän myymälä avattiin vuokrahuoneistossa heinäkuussa 1919. Liike toimi kolme vuotta ja lopetettiin kannattamattoman 7.8.1922.

Kirkonkylän myymälä avattiin vuokrahuoneistossa 7.8.1922. Myymälään siirrettiin lopetetun Pohjankylän myymälän varasto ja kalusteet. Myymälänhoitajaksi tuli Pohjankylän myymälän hoitaja. Vuonna 1925 myymälä siirtyi omaan myymälähuoneistoon. Kiinteistö uusittiin kokonaan v. 1948.

Kyynärön myymälä avattiin 1.3.1924 V. Mannerilta vuokratussa huoneistossa. Myymälä tuotti tappiota ja lopetetiin 1.10.1927. Lähes 30-vuoden jälkeen Kyynäröön taas avattiin vuokratiloissa sekatavaramyymälä 5.12.1956.

Aitoon myymälä avattiin 1.10.1935 leipuri Stenroosilta ostetussa ja myymäläksi kunnostetussa talossa. Vuosina 1950–1951 myymälälle rakennettiin uusi myymälähuoneisto, johon muutettiin joulukuun alussa 1951.

Puutikkalan myymälä avattiin vuokratiloissa elokuussa 1936. Kiinteistö ostettiin omaksi elokuussa 1950 ja kunnostettiin paikallisia oloja vastaavaksi liikehuoneistoksi.

Hauhon Mustialan myymälä avattiin huhtikuussa 1937 Y. Mikkolalta ostettuun kiinteistöön.

Kuohijoen myymälä avattiin syyskuussa 1938 A. Mäkelältä ostettuun taloon, joka kunnostettiin myymäläksi. .

Muut toimipakat Myymälöiden lisäksi Luopioisten Osuuskaupalla oli Rautajärvellä keskusvarasto ja v. 1932 perustettu leipomo sekä v. 1932 perutettu kahvila. Kahvila lopetettiin v. 1949. Päämyymälän tontille perustettiin myös kioski v. 1949 Keskusvarasto tuhoutui tulipalossa v. 1941 ja samana vuonna tilalle rakennettiin uusi rakennus, jossa keskusvaraston lisäksi sijaitsivat konttori, autotallit, asuntoja ja sauna.

Aitoon myymälän yhteyteen perustettiin kahvila samaan aikaan myymälän kanssa v. 1935. Kahvila lopetettiin v. 1950.

Kirkonkylän myymälän yhteydessäkin oli v. 1936 avattu kahvila. Se lopetettiin v. 1948.

Jatkovaiheet

Osuustoiminnallisten kuluttajaosuusliikkeiden historiaan kuuluu olennaisena fuusiot. Pienistä paikallisista osuuskunnista haluttiin muodostaa suurempia, vakavaraisempia ja paremmin kuluttajia palvelevia suurosuuskuntia. Tähän kehitykseen liittyy myös Luopioisten Osuuskaupan liittyminen Osuusliike Voimaan 1.1. 1961, mukana tuli kuusi myymälää. Kaikki myymälät avattiin samana päivänä 1.6.1961. Liittyneet myymälät olivat Luopioisten Rautajärven, kirkonkylän, Aitoon, Puutikkalan, Kuohijoen ja Padankosken myymälät. E-liike joutui 1970–luvulla talousvaikeuksiin ja niiden seurauksena Osuusliike Voima yhdistyi 38 muun osuusliikkeen ja niiden keskusliikkeen OTK:n kanssa E-osuuskunta Ekaksi 1983. Velkaannuttuaan lamavuosina EKA-yhtymä joutui yrityssaneeraukseen vuonna 1993. Sen jälkeen toimintaa jatkettiin Tradeka Oy:nä.

Lähteet

Luokka:Edistysmielinen osuustoiminta Luokka:Entiset suomalaiset osuuskunnat