Şardaran piiri () on hallintopiiri Türkıstanin alueella Kazakstanissa. Sen keskus on Şardaran kaupunki. Piirin pinta-ala on 13 000 neliökilometriä. Siellä oli arviolta 82 203 asukasta vuonna 2026.
Şardaran piiri rajoittuu pohjoisessa Otyrarin piiriin ja Arysin kaupunkiin, idässä Saryağaşin ja Kelesin piireihin sekä etelässä ja lännessä Uzbekistaniin. Se sijaitsee pääosin Syrdarjajoen vasemman rannan tasangolla, jonka muodostavat Şardaran aro ja Kyzylkumin aavikko. Joen varrella on Şardaran tekojärvi voimalaitoksineen. Hyötykaivannaisiin kuuluvat rakennusaineet.
Seudulla vallitsee mannerilmasto. Talvet ovat melko leutoja ja kesät kuumia ja kuivia. Keskilämpötila on tammikuussa –4:stä –6:een ja heinäkuussa 28–29 astetta. Vuotuinen sademäärä on 150–200 millimetriä. Aavikkokasvillisuuden lisäksi Syrdarjan varsilla on rantatiheikköjä. Eläinkuntaan kuuluvat susi, kettu, korsakki, saiga-antilooppi, kuhertajagaselli, matelijat ja vesilinnut.
Vuonna 1969 perustettuun piiriin kuuluvat Şardaran kaupunki sekä Alatau batyrin, Aqşeñgeldın, Dostyqin, Jauşyqūmin, Köksun, Qauysbek Tūrysbekovin, Qosseiıtin, Qyzylqūmin, Sütkentin ja Ūzynatan kyläpiirikunnat. Asutus on keskittynyt Kyzylkumin kanavan ja Syrdarjan varrelle. Kaupunkiväestön osuus on 38,0 prosenttia. Asukkaista on vuoden 2026 arvion mukaan 96,0 prosenttia kazakkeja ja 1,4 prosenttia venäläisiä.
Şardarasta on maantieyhteydet Arysiin ja Saryağaşiin. Asukkaiden pääelinkeino on maatalous, joka on keskittynyt puuvillan viljelyyn ja karakullampaiden hoitoon. Lisäksi viljellään riisiä, vihanneksia ja hedelmiä sekä pidetään nautoja, hevosia ja kameleja. Nähtävyyksistä huomattavin on Ūzynatan mausoleumi.
Lähteet
Aiheesta muualla Piirin sivusto
Luokka:Kazakstanin piirit