Mūğaljarin piiri () on hallintopiiri Aqtöben alueella Kazakstanissa. Sen keskus on Qandyağaşin kaupunki. Piirin pinta-ala on 27 900 neliökilometriä. Siellä oli arviolta 63 309 asukasta vuonna 2026.
Mūğaljarin piiri rajoittuu pohjoisessa Alğan ja Hromtaun, idässä Äiteke bin, kaakossa Şalqarin, lounaassa Baiğaninin ja lännessä Temırin piireihin. Se on pinnanmuodostukseltaan etupäässä rotkojen halkomaa tasankoa. Piirin keskiosassa ovat Mūğaljarvuoret (korkein kohta 657 metriä). Etelässä on Qūmjarğanin hiekka-aavikko. Hyötykaivannaisiin kuuluvat öljy, maakaasu, kulta, bauksiitti, molybdeeni, kupari, asbesti, fosforiitti ja rakennusaineet.
Seudulla vallitsee ankara mannerilmasto. Keskilämpötila on tammikuussa –14:stä –18:aan ja heinäkuussa 22–25 astetta. Vuotuinen sademäärä on 150–350 millimetriä. Jokia ovat Jem, Oiyl, Elek, Or, Temır ja Köldeneñtemır, joista useimmat saavat alkunsa Mūğaljarvuorilta. Pienet järvet kuivuvat kesäisin. Kasvillisuus on ominaista aro- ja puoliaavikkovyöhykkeille. Eläinkuntaan kuuluvat susi, kettu, korsakki, saiga-antilooppi ja kuhertajagaselli.
Vuonna 1966 perustettuun piiriin liitettiin vuonna 1997 Oktiabrin piiri. Siihen kuuluvat Qandyağaşin, Embın ja Jemin kaupungit sekä Aqkömerin, Aşşysain, Batpaqkölin, Egındibūlaqin, Eñbekin, Jūrynin, Mūğaljarin, Qaiyndyn, Qūdaibergen Jūbanovin, Qūmjarğanin, Qūmsain ja Taldysain kyläpiirikunnat. Kaupunkiväestön osuus on 76,6 prosenttia. Asukkaista on vuoden 2026 arvion mukaan 92,6 prosenttia kazakkeja, 3,4 prosenttia venäläisiä ja 1,7 prosenttia ukrainalaisia.
Qandyağaş on tärkeä rautatieristeys. Sen kautta kulkee myös Aqtöben ja Atyraun välinen maantie. Piirissä on rakennustarvike- ja elintarviketeollisuutta, suuri fosforiittikaivos sekä öljyn ja maakaasun tuotantoa. Maatalous on erikoistunut karjanhoitoon (lampaita, vuohia, nautoja ja hevosia).
Lähteet
Aiheesta muualla Piirin sivusto
Luokka:Kazakstanin piirit