Vähäjärvi on Uudellamaalla Mäntsälässä Lukon ja Lukonkulman välissä sijaitseva järvi.

Maantietoa Vähäjärvi on 500 metriä pitkä, 300 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 11 hehtaaria. Se sijaitsee mäkisen metsämaaston painaumassa heti Pitkäjärven eteläpuolella. Se itäpuolella kohoaa Vähäjärvenmäki 22 metrin korkeuteen vedenpinnasta, ja samoin tekee länsipuolinen mäki. Eteläpuolella on maasto alavaa metsämaata. Järvi on luodattu ja syvyyskäyrien perusteella sillä on vain yksi syvänne. Siinä on vettä yli 1,8 metriä ja syvin kohta sijaitsee keskellä järveä. Järvessä ei ole kartan mukaan saaria.

Järven rantaviivan pituus on 1,3 kilometriä ja se on lähinnä etelässä soistunutta . Pohjoisrannassa on rantavettä perattu suota pois vapaa-ajan asunnon edestä. Mökkejä on yhteensä kahdeksan ja niille tulee tiet Lukon ja Lukonkulman kylätieltä (yhdystie 11731).

Luontoarvoja Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Vähäjärven vesi on kuulunut luokkaan hyvä vuoden 1991 elokuussa tehdyn vesianalyysin perusteella. Veden näkösyvyys oli silloin 0,22 metriä, happamuustaso pH 6,8–7,2, ja vedenväri 25–45 mg Pt/l. Järven tila on sen jälkeen ilmeisesti huonontunut, koska se on rehevöitynyt nopeasti. Sen veden kokonaisfosforipitoisuus oli vuonna 1991 elokuussa 24 mikrogrammaa litrassa vettä (µg/l), kokonaistyppipitoisuus 570 µg/l ja klorofyllipitoisuus 8 µg/l. Nämä viittaavat järven ilmentävän mesotrofiaa eli keskirehevyyttä. Vähäjärven kasvillisuus muodostuu ainakin kelluslehtisiin kuuluvista ulpukoista ja lumpeista ja uposlehtisistä ahvenvidasta ja uistinvidasta. Myös vesihernettä esiintyy järvessä. Vesikasvillisuus on hyvin runsasta ja se on valloittanut järven rantavyöhykkeen kokonaan. Järven kalastoon kuuluvat hauki, ahven ja särki, mutta siihen on istutettu ainakin haukea ja ankeriasta.

Järven pohjasta imuruopattiin mutaa vuonna 1999 ja kesäasukkaat ovat itsenäisesti niittäneet rannoilta vesikasvillisuutta. Talvella 2003–2003 järven ilmastettiin pohjapumpulla.

Vesistösuhteet Vähäjärvi sijaitsee Mustijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 19) Mäntsälänjoen valuma-alueella (19.003). Sen valuma-alueen pinta-ala on 0,6 neliökilometriä . Järveen ei ole johdettu merkittäviä metsäojia. Sen laskuoja alkaa järven pohjoisrannasta ja se yhtyy Teeminojaan kilometrin päässä kaakossa. Temminoja laskee Joutsjärveen, jonka laskuoja yhtyy Mäntsälänjokeen. Järven vedenpinnan korkeus on 87,8 metriä mpy (N2000).

Historiaa pienoiskuva|Vuosina 1870–1907 julkaistun Senaatin kartaston Mäntsälän karttalehti, joka on piirretty vuonna 1873. Järvi sijaitsee kartan oikeassa alakulmassa. Vuosina 1870–1907 julkaistussa Senaatin kartastossa (katso oikealla) nimetön järvi sijaitsee kartan alareunassa. Kartan mukaan järvellä ei ole laskuojaa ja sen rannat ovat suota. Vuoden 1916 ja 1932 Riihimäen seudun taloudellisessa kartoissa on aution ”Wähäjärven” etelärantaan raivattu kaksi niittyä, joille tulee kärrypolku etelästä päin. Vuoden 1956 peruskartassa on järvelle kaivettu laskuoja, mutta samalla ovat niityt annettu metsittyä. Ensimmäinen mökki näkyy vuoden 1974 kartassa, jolle tulee Pitkäjärveltä tie. Loput mökit rakennettiin vasta vuoden 1989 kartan julkaisun jälkeen.

Lähteet

Luokka:Mäntsälänjoen valuma-alue Luokka:Mäntsälän järvet