Lastensuojelun perhehoito on lastensuojelun sijaishuollon toteutusmuoto, jossa sijoitetun lapsen ympärivuorokautinen hoito ja huolenpito järjestetään yksityiskodissa. Perhehoidon mahdollisuus on arvioitava aina lasta sijoitettaessa ensisijaisena sijoitusmuotona. Huostaanoton yhteydessä selvitetään, onko lasta mahdollista sijoittaa hänen läheisverkostoonsa. Perhehoidon tavoitteena on lapsen mahdollisuus palata syntymäperheeseensä eli perheen jälleenyhdistäminen.
Perhehoitajat ovat tehtäväänsä koulutettuja yksityishenkilöitä. Perhehoitoa tarjoavaa perhettä kutsutaan sijaisperheeksi. Sijaisperheeseen voi kuulua perheen biologisia lapsia. Jos perheestä huostaanotetaan useampi lapsi, heidät pyritään sijoittamaan lähtökohtaisesti samaan sijaisperheeseen.
Lainsäädäntö Perhehoidon toteuttamista säätelee perhehoitolaki. Lain tarkoituksena on turvata sijoitetulle lapselle perheenomainen ja hänen tarpeisiinsa vastaava perhehoito. Laissa säädetään esimerkiksi perhekodin olosuhteista, perhehoitajan kelpoisuudesta, toimeksiantosopimuksen laatimisesta sekä perhehoitoon kohdistuvasta valvonnasta.
Perhehoito perustuu hyvinvointialueen järjestämisvastuuseen ja sitä valvotaan sekä tuetaan viranomaisten toimesta. Perhehoitoa voidaan järjestää sekä pitkäaikaisena että lyhytaikaisena sijoituksena. Sen keskeisenä lähtökohtana on hoidettavan etu ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen.
Toimeksiantosopimus ja järjestäminen Perhehoitoa toteutetaan toimeksiantosopimuksella, jonka hyvinvointialue solmii perhehoitajan kanssa ennen hoidettavan sijoittamista. Toimeksiantosopimuksella hyvinvointialue siirtää julkishallinnollisen tehtävän lapsen hoidosta perhehoitajalle ja siinä sovitaan perhehoidon osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista, kuten perhehoitajan palkkiosta ja oikeudesta vapaaseen, perhehoidon kustannusten korvaamisesta sekä työnohjauksesta. Sijaisperheen vanhempi tai vanhemmat, eli perhehoitajat sitoutuvat vastaamaan sijoitetun lapsen hoidosta, kasvatuksesta sekä arjesta tämän huoltajien sijasta. Sijoituksen aikana työskennellään perheen jälleenyhdistämiseksi.
Perhehoidon toteuttaminen Perhehoitopaikkaa valittaessa otetaan huomioon hoidettavan henkilön sekä hänen vanhempansa tai läheistensä tarpeet ja mielipiteet. Lisäksi arvioidaan perhehoitajan valmiuksia vastata hoidettavan tarpeisiin sekä perhekodin kokonaistilannetta, kuten perheessä jo olevien sijoitettujen lasten määrää ja niiden edellyttämää tuen tarvetta.
Perhehoidossa pyritään turvaamaan hoidettavan mahdollisuutta ylläpitää läheisiinsä ja muihin tärkeisiin ihmissuhteisiin. Lastensuojelun perhehoidossa yhteydenpidosta säädetään lastensuojelulaissa, ja sijaisvanhemmilta edellytetään valmiuksia tukea lapsen yhteyttä vanhempiinsa ja muihin läheisiin henkilöihin. Myös perhehoitopaikan sijainnin tulisi mahdollistaa yhteydenpito läheisiin.
Perhehoidon onnistumisen kannalta tärkeää on, että perhehoitaja saa riittävät tiedot hoidettavan tarpeista, terveydentilasta, vahvuuksista ja arjessa tarvittavasta tuesta. Perhehoitajaa sitoo elinikäinen salassapitovelvollisuus.
Perhehoitajan kelpoisuus Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, jonka koulutus, kokemukset tai henkilökohtaiset ominaisuudet arvioidaan sopiviksi perhehoidon toteuttamiseen. Ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä perhehoitajaksi aikovan on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus.
Ammatillisessa perhehoidossa edellytetään lisäksi, että perhehoitajia on vähintään kaksi, joista ainakin yhdellä on perhehoitoon soveltuva koulutus sekä riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä.
Perhehoitajan valmennus Perhehoitajalta ei edellytetä tiettyä koulutus- tai työtaustaa, vaan tehtävään valmennetaan ja siihen voidaan hyväksyä koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa puolesta tehtävään soveltuva henkilö. Valmennus toteutetaan pääosin ennakkovalmennuksena, mutta erityisistä syistä se voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta.
Ennakkovalmennuksesta vastaa perhehoitoa järjestävä hyvinvointialue. Valmennuksen tulee olla riittävän laaja ja prosessimainen, jonka aikana käsitellään perhehoitajan asemaa, velvollisuuksia ja arvioidaan hakijan valmiuksia tehtävään. Ennakkovalmennus räätälöidään perhehoidon kohderyhmän mukaan. Lasten ja nuorten perhehoitajien on suoritettava PRIDE-valmennus. Mikäli henkilö on suorittanut muun kuin sijoittavan tahon järjestämän valmennuksen, hänen soveltuvuuttaan voidaan arvioida esimerkiksi haastatteluin, kokemuksen ja lisäperehdytyksen avulla.
Perhekodin olosuhteet Perhekodin tulee olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan perhehoitoon sopiva. Sen sopivuutta arvioitaessa kiinnitetään huomiota erityisesti perhekodin ihmissuhteisiin ja perhehoitajan valmiuksiin vastata sijoitetun henkilön tarpeisiin hänen etunsa mukaisesti. Arviossa selvitetään myös, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan henkilön ja voiko hän asettua perheessä tasavertaiseen asemaan muiden jäsenten kanssa. Lisäksi perhekodin rakenteen, tilojen ja varustetason tulee olla tarkoitukseen sopivia.
Ammatillinen perhekoti Ammatillinen perhekoti on perhehoidon muoto, jossa erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille tarjotaan kodinomainen ja ympärivuorokautinen hoito. Se on tarkoitettu erityisesti lapsille ja nuorille, joilla on esimerkiksi emotionaalisia, käyttäytymiseen liittyviä tai muita erityistarpeita.
Ammatillisessa perhekodissa toimivat ammatilliset perhehoitajat, joilla on sosiaali- tai terveysalan koulutus sekä perhehoitajalta edellytetty valmennus ja arviointi. Toiminta perustuu yksilölliseen hoito- ja asiakassuunnitelmaan sekä tiiviiseen yhteistyöhön sosiaalityöntekijöiden ja muiden ammattilaisten kanssa.
Ammatillisen perhekodin tavoitteena on turvata lapselle tai nuorelle vakaa ja turvallinen kasvuympäristö sekä tukea hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystään. Hoitoon voi sisältyä terapeuttista tukea tai muuta ammatillista apua. Arjessa korostuvat yksilöllinen hoito, säännöllinen arviointi ja lapsen tarpeita vastaava tuki. Ammatilliset perhekodit tarjoavat tavallista perhehoitoa enemmän ammatillisia resursseja ja tukipalveluita.
Perhekodissa hoidettavien määrä Perhehoitolain 7§:n mukaan perhekodissa saa samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä, johon lukeutuu myös hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt. Kuitenkin perhekodissa saadaan hoitaa samanaikaisesti enintään kuutta henkilöä, mikäli perhehoidossa annettavasta hoidosta ja kasvatuksesta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin toisella on perhehoitolain 6§:n 1 momentissa ja toisella 3 momentissa säädetty kelpoisuus.
Ammatillisessa perhekodissa saadaan samanaikaisesti hoitaa enintään seitsemää henkilöä, mikäli perhekodissa annettavasta hoidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin yhdellä on perhehoitolain 6§:n 1 momentissa ja yhdessä 3 momentissa säädetty kelpoisuus. Tähän enimmäismäärään lasketaan mukaan samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muuta erityistä hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevat henkilöt.
Hoitopalkkio ja kustannusten korvaaminen Perhehoitajalla on oikeus hoitopalkkioon, ellei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu. Hoitopalkkio maksetaan perhehoidossa olevaa henkilöä kohden, ja sen vähimmäismäärä on säädetty lakiin. Palkkion suuruuden tulee vastata hoidettavan hoidon vaativuutta. Hoitopalkkio tarkistetaan vuosittain palkkakertoimen mukaisesti. Myös läheisverkkoon perustuvissa sijoituksissa voidaan maksaa hoitopalkkiota.
Perhehoitajalle maksetaan kulukorvausta perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista tavallisista kustannuksista. Kulukorvauksen vähimmäismäärä on säädetty lakiin. ja sen tarkoituksena on kattaa esimerkiksi ravinto, asuminen, harrastukset, henkilökohtaiset menot ja terveydenhuoltokustannukset. Kulukorvaukseen sisältyvät myös lastensuojelulain mukaiset käyttövarat sijoitetulle lapselle tai nuorelle. Sen lisäksi voidaan korvata yksilöllisistä tarpeista koostuvia erityiskustannuksia, kuten terapia- terveydenhuolto- ja koulutuskuluja sekä muita tavallisesta poikkeavia menoja.
Valvonta ja laadun varmistaminen Vastuu perhehoidon valvonnasta on lapsen sijoittaneella hyvinvointialueella. Valvonnalla varmistetaan, että perhehoitoa toteutetaan perhehoitolain mukaisesti ja sijoitettu saa tarvittavat palvelut ja tukitoimet sijoituksen aikana. Tarkastuksia perhekotiin voi tehdä lapsen sijoittaneen hyvinvointialueen lisäksi myös se hyvinvointialue, jonka alueelle sijoitus on tehty.
Pysyväluonteiseen asumiseen käytettävät tilat voidaan tarkastaa vain, jos se on välttämätöntä asiakkaan aseman ja palveluiden turvaamiseksi. Tarkastukset voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta, ja niistä laaditaan pöytäkirja. Tarkastajalla on oikeus liikkua perhehoitopaikan tiloissa sekä ottaa valokuvia tarkastuksen yhteydessä. Jos perhekoti tai siellä annettu hoito koetaan puutteelliseksi tai sopimattomaksi, hyvinvointialueen on ensisijaisesti pyrittävä korjaamaan tilanne ohjauksen avulla. Mikäli puutteita ei korjata määräajassa, hyvinvointialueen on huolehdittava siitä, että hoidettavan hoito järjestetään hänen etunsa mukaisesti toisessa hoitopaikassa. Ammatillisten perhekotien ja muiden yksityisten palveluntuottajien valvontaan sovelletaan lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain säännöksiä omavalvonnasta ja valvonnasta.
Päättyminen Perhehoito päättyy, mikäli lapsen huostaanoton ja sijaishuoltoon sijoittamisen kriteerit eivät enää täyty. Perhehoito voi päättyä myös, mikäli toimeksiantosopimus irtisanotaan, puretaan tai määräaikainen toimeksiantosopimus päättyy. Perhehoito päättyy usein viimeistään lapsen täysi-ikäistyessä kun hän ei enää kuulu lastensuojelun piiriin, mutta voi jatkua myös jälkihuoltona siihen saakka, kun nuori täyttää 23 vuotta ja hänen jälkihuolto-oikeutensa päättyy.
Lähteet
Aiheesta muualla Perhehoitolaki Finlexissä
Luokka:Lastensuojelu Suomessa