Qaraqian piiri () on hallintopiiri Mañğystaun alueella Kazakstanissa. Sen keskus on Qūryqin kylä. Piirin pinta-ala on 65 800 neliökilometriä. Siellä oli arviolta 36 125 asukasta vuonna 2026.
Mañğystaun alueen eteläosassa sijaitseva Qaraqian piiri rajoittuu pohjoisessa Mūnailyn ja Mañğystaun piireihin, idässä Karakalpakstaniin, etelässä Turkmenistaniin ja lännessä Kaspianmereen. Sen keskellä sijaitsee Jañaözenin kaupunki. Piiri on pinnanmuodostukseltaan etupäässä tasankoa. Sen korkein kohta on Qūnabai (268 metriä) Mañğystaun ylängöllä. Koillisosassa on Ustjurtin laakio ja lännessä Qaraqian (132 metriä valtameren pinnan alapuolella) ja Aşşysorin (–39 metriä) painanteet. Etelässä ovat Kendırlıqiasain laakio ja Ustjurtia reunustavat Qarynjaryqin (–70 metriä) ja Qaraşekjärven (–21 metriä) painanteet. Hyötykaivannaisiin kuuluvat öljy, maakaasu, kalkkikivi ja uraani. Öljykenttiä on hyödynnetty 1960-luvulta lähtien.
Seudun ilmasto on mantereinen. Keskilämpötila on tammikuussa –7 ja heinäkuussa 26 astetta. Vuotuinen sademäärä on 75–100 millimetriä. Vesistöjä ovat Qaraqian painanteessa keväällä virtaava Aşşyağar ja suolainen Qaraşekjärvi. Kasvillisuus on ominaista aavikkovyöhykkeelle. Eläinkuntaan kuuluvat susi, kettu, korsakki, saiga-antilooppi, argaali ja kuhertajagaselli. Piirissä sijaitsee Ustjurtin luonnonpuisto.
Vuonna 1973 perustetun hallintoyksikön nimenä oli vuoteen 1997 saakka Eralievin piiri. Siihen kuuluvat Bolaşaqin, Bostanin, Jetıbain, Mūnaişyn, Qūlandyn, Qūryqin ja Senekin kyläpiirikunnat. Asukkaista 98,8 prosenttia on vuoden 2026 arvion mukaan kazakkeja.
Piirin kautta kulkevat Aqtaun ja Jañaözenin väliset maantie- ja rautatieyhteydet, jotka jatkuvat etelässä Turkmenistaniin. Asukkaiden pääelinkeinot ovat karjanhoito (lampaita, hevosia ja kameleja) sekä öljy- ja maakasuteollisuus ja siihen liittyvä rakennusteollisuus ja muut tukitoiminnot. Historiallisia kohteita ovat Beket atan ja Şopan atan maanalaiset moskeijat.
Lähteet
Aiheesta muualla Piirin sivusto
Luokka:Kazakstanin piirit