Sarah Maldoror (19. heinäkuuta 1929–13. huhtikuuta 2020) oli ranskalainen elokuvaohjaaja.
Sarah Ducadosina syntynyt Maldoror, jonka isä oli guadeloupelainen ja äiti Lounais-Ranskasta, valitsi taiteilijanimensä kunnianosoituksena surrealistisen runoilijan kreivi de Lautréamontin teokselle Maldororin laulut. Maldoror vietti aikaa afrikkalaisten vapautusliikkeiden pioneereiden kanssa Guineassa, Algeriassa ja Guinea-Bissaussa yhdessä puolisonsa, angolalaisen runoilijan ja poliitikon Mário Pinto de Andraden kanssa, joka perusti Angolan vapautusliikkeen (MPLA) ja oli sen ensimmäinen puheenjohtaja.
Teatteriurallaan hän perusti uransa alkuvaiheessa Les griots -nimisen ensimmäisen afrikkalaisten ja afrokaribialaisten näyttelijöiden ryhmän, "lopettaakseen palvelijoiden roolit ja tehdäkseen tunnetuksi mustia taiteilijoita ja kirjailijoita". Hän kävi teatterikoulua Pariisissa ja sai sitten stipendin opiskeluun Moskovan elokuva-akatemiassa vuosina 1961–1962, missä hän tutustui Ousmane Sembèneen.
Maldoror tunnetaan ensimmäisenä mustana naisena, joka kuvasi pitkän elokuvan Afrikassa. Hänen vuoden 1968 esikoiselokuvansa Monagambée, joka käsittelee Portugalin armeijan Angolan vastarintaliikkeen sissejä vastaan käyttämiä kidutustekniikoita, valittiin Cannesin Directors’ Fortnight -elokuvafestivaaliin vuonna 1971. Maldororin tunnetuin teos on Maurice Ponsin ja Mario Pinto de Andraden käsikirjoitukseen perustuva elokuva Sambizanga (1972), joka kertoo Angolan itsenäistymiskamppailusta (1961–1974) naisen näkökulmasta. Hän oli aiemmin työskennellyt myös apulaisohjaajana Gillo Pontecorvon elokuvassa Algerin taistelu (1966).
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Ranskalaiset elokuvaohjaajat Luokka:Vuonna 1929 syntyneet Luokka:Vuonna 2020 kuolleet