Sakariaan näky temppelissä () on hollantilaisen taidemaalari Rembrandt Harmenszoon van Rijnin uskontoaiheinen nuoruudentyö, jonka hän maalasi 27-vuotiaana Amsterdamissa muutettuaan sinne Leidenistä vuonna 1633. Teos on yksi harvoja Rembrandtin varhaisia historia-aiheisia teoksia, koska tuohon aikaan hän maalasi erityisesti muotokuvia, joiden maalaaminen oli hyvin tuottoisaa. Maalauksen koko on 58,8 cm x 48,5 cm.
Tällä teoksella Rembrandt uudisti 1600-luvun hollantilaista maalaustaidetta. Hän toi ja loi aivan uuden tavan kuvata raamatullista aihetta ja tarinaa. Rijksmuseumin konservaattori Jonathan Bikkerin mukaan Rembrandt oli ensimmäinen hollantilainen taiteilija, joka maalasi raamatullista aihetta uudella, yllättävällä tavalla.
Teos on pitkäaikaisessa lainassa Rijksmuseumissa, ja se on pysyvästi nähtävillä museossa vuoden 2026 maaliskuun 4. päivästä lähtien, kaksi päivää sen jälkeen, kun museo ilmoitti, että teos on todettu jälleen aidoksi.
Rijksmuseumin johtaja Taco Dibbits: »Tämä on hyvin mieltä liikuttava teos, jonka hän teki heti sen jälkeen, kun hän oli muuttanut Leidenistä Amsterdamiin. Se on upea esimerkki ainutlaatuisesta tavasta, jolla Rembrandt kuvaa tarinoita.« Historia: Aito vai väärennös?
Sakariaan näky temppelissä -maalauksella on monivaiheinen historia. Se oli ensimmäisen kerran nähtävänä Rembrandtille omistetussa suurnäyttelyssä vuonna 1898 Stedelijk-museossa Amsterdamissa aitona teoksena.
Näyttelyä varten painetussa luettelossa teos löytyy numerolla 19 nimellä Zacharias ontvangt de voorspelling der geboorte van Johannes den Dooper (). Nimikirjoitus on, mutta teoksen valmistumisvuodeksi on merkitty 1631 tai 1632. Näyttelyssä oli esillä kaikkiaan 124 Rembrandtin maalausta.
Näyttely avattiin 8. syyskuuta 1898 ja koottiin varta vasten juhlistamaan kuningatar Vilhelmiinan kaksi päivää aikaisemmin tapahtunutta virkaanastujaistilaisuutta.
Vuonna 1960 tehdyn tutkimuksen perusteella teosta ei kuitenkaan pidetty Rembrandtin työnä, ja se poistettiin hänen töiden joukosta. Hollantilaisen Het Parool -sanomalehden mukaan tuolloin arveltiin, että sen olisi maalannut joku hänen avustajistaan, kuten Jan Lievens tai Salomon Koninck. Vuotta myöhemmin yksityishenkilö osti maalauksen, ja se katosi 65 vuodeksi julkisuudesta.
Maalauksen tutkimusmenetelmät
Maalauksen perusteellinen tutkiminen kesti kaksi vuotta, ja siinä käytettiin samoja tutkimusmenetelmiä, joita käytettiin jo Rembrandtin Yövartio-teoksen tutkimisessa ja restauroinnissa. Sakariaan näky temppelissä -maalausta verrattiin myös muihin hänen 1630-luvun alussa maalaamiin teoksiin.
Makro-XRF-menetelmä
Makro-XRF-menetelmä () eli ainetta tuhoamaton röntgenfluoresenssitekniikka (). Lyhyemmin myös XRF-menetelmä eli non-invasiivinen röntgenfluoresenssispektroskopia.
Menetelmän avulla tutkittiin Rembrandtin käyttämät väriaineet eli pigmentit, kuten lyijyvalkoinen, okra, luuhiili ja lyijytinakeltainen.
Puumateriaali
Dendrokronologista tutkimusta käytettiin puumateriaalin alkuperän ja sen iän selvittämiseksi. Puun ikä voitiin määrittää täsmällisesti vuosirengasajoituksen perusteella.
Teos on maalattu kahdelle tammipuulevylle. Puumateriaali on peräisin kahdesta eri puusta, jotka ovat kasvaneet Kaakkois-Liettuassa. 1600-luvulla tammi oli paljon käytetty materiaali taulumaalauspohjana. Tutkimuksen mukaan puulevyn koko ja rakenne täsmäävät muiden Rembrandtin usein käyttämien puulevyjen kanssa.
Nimikirjoitus
Grafologisen tutkimuksen avulla tutkittiin nimikirjoitus, “Rembrandt f. 1633”, ja sen päiväys.
Maalaukseen tehdyt muutokset
Tutkimus paljasti maalin alta jälkiä "katumuksesta" () eli sommitteluun tehdyistä muutoksista. Ne olivat tyypillisiä hollantilaisten vanhojen mestareiden käyttämiä maalaustekniikan keinoja.
Näin esimerkiksi taulun alttarilla oleva suitsukeastia oli alun perin huomattavasti isompi. Sellainen muutos sopii itse taiteilijalle, joka yrittää parantaa maalausta. Kopioija ei olisi pystynyt jäljittelemään täsmällisesti.
Silmämääräinen tarkastelu ja tyylillinen vertailu
Aiheensa puolesta maalaus sopii saumattomasti seuraavien teosten kanssa:
Kuva Selite Jeremia suree Jerusalemin hävitystä, (1630) Jeremia treurend over de verwoesting van Jeruzalem, (1630)
Jeremian Valitusvirret, jonka Luku 1 käsittelee Jerusalemin hävitystä. Simeonin ylistyslaulu, (1631) Het loflied van Simeon, (1631)
Simeon lausui ylistyslaulun sanat temppelissä kiittääkseen Jumalaa samalla, kun hän piti sylissään 40 päivän ikäistä Jeesus-lasta. Daniel ja kuningas Kyyros Belin patsaan edessä, (1633) Daniël en Koning Cyrus voor het standbeeld van Bel, (1633)
Taulu kuvaa Danielin ja kuningas Kyyroksen välistä keskustelua temppelissä. Bel oli babylonialainen epäjumala, jota kuningas palveli. Daniel sen sijaan palveli Jumalaa.Lähde: Hollanninkieliset teosnimet. Suomennos niiden mukaan.
Maalauksen aihe
Sakariaan näky temppelissä -teoksessa kuvataan Raamatun kertomus, kun ylipappi Sakarias kohtaa yllättäen arkkienkeli Gabrielin temppelissä. Enkeli Gabriel kertoo Sakariaan ja vaimonsa Elisabetin saavan pojan, vaikka he ovat jo hyvin vanhoja. Poika on Johannes Kastaja. Enkeliä maalauksessa ei näy, mutta taulun oikeasta yläkulmasta loistava valo on merkkinä enkelin saapumisesta ja läsnäolosta. Sakariaan yllättynyt ilme kuvastaa hänen epäuskoaan.
Taulun kertomus perustuu Luukkaan evankeliumiin, (1:8–20).
Rijksmuseumin johtaja Taco Dibbits: »Taulu on hyvin korkealaatuinen. Joskus Rembrandtin maalaamista muotokuvista tulee tunne, että hän maalaa runsain määrin, mutta tämän maalauksen suhteen tulee todella tunne, että hän omisti sielunsa sille.«
Uusi kuvaustapa
Sakariaan näky temppelissä -teoksella Rembrandt uudisti raamatullisen kertomuksen kuvaustapaa. Sen sijaan, että arkkienkeli Gabriel olisi kuvattu näkyväksi, taiteilija ilmaisi enkelin läsnäolon suggestion avulla: vaikuttamalla salaa katsojaan. Rembrandt valitsi tietoisesti hetken juuri ennen kuin enkeli Gabriel paljastaa todellisen henkilöllisyytensä. Näin hän poikkesi vakiintuneista kuvataiteen perinteistä ja toi uuden tavan kuvata aihetta.
Tällaista tilanteen ja tunnelman äkkinäistä käännettä päinvastaiseksi kutsuttiin Rembrandtin aikana hollanniksi termillä 'staetveranderinge'. Se on käännös Aristoteleen oppien mukaisesta kreikankielisestä käsitteeestä 'περιπέτεια' (). Rembrandt käytti tätä keinoa joissakin kaikista mieltä liikuttavimmissa varhaisissa maalauksissaan.
Lähteet
Luokka:Rembrandtin maalaukset