pienoiskuva|Zádielska tiesňavan rotko Malmivuorilla Slovakian malmivuoret (slovakiaksi: Slovenské rudohorie, unkariksi: Gömör–Szepesi-érchegység, saksaksi Slowakisches Erzgebirge tai Zips-Gemer-Erzgebirge) ovat vuorijono lounaisessa Slovakiassa. Ne sijaitsevat suurimmaksi osaksi Spišissä ja Revúcan piirissä Banská Bystrican alueella. Pieni osa vuorista ulottuu rajan yli pohjois-Unkariin. pienoiskuva|Malmivuorten alue Slovakian kartalla on merkitty vinoviivoituksella.
Maantiede Vuorten länsipuolella sijaitsee Zvolenin kaupunki ja itäpuolella Košice. Hron- ja Hornád-joet virtaavat malmivuorten pohjoispuolitse.
Malmivuorten korkein huippu on Stolica (1476 m merenpinnan yläpuolella). Niiden pituus on noin 140 km, leveys 40 km, ja ala noin 4000 km2.
Vuoret ulottuvat Slovenský raj’n kansallispuiston ja Slovenský krasin kansallispuiston alueelle. Seudulla on useita karstimuodostumia ja tippukiviluolia.
Historia Ennen ensimmäistä maailmansotaa Slovakia kuului Unkarin kuningaskuntaan ja myöhemmin Itävalta-Unkariin, ja vuoret tunnettiin Unkarin malmivuorten nimellä.
Nimensä vuoristo on saanut malmiesiintymistään. Alueelta on louhittu kuparia ainakin varhaiselta pronssikaudelta alkaen.
Yksi ensimmäisistä monikansallisista yhtiöistä oli täällä 1494 perustettu kuparikaivos, jota hallitsivat unkarilainen Thurzón aatelissuku sekä saksalaiset Fuggerit.
Malmivuorten alue oli keskiajalla yksi Euroopan vilkkaimmista kaivostoiminnan keskuksista, jossa louhittiin antimonia, lyijyä, hopeaa, kultaa, sinkkiä ja rautaa, mutta se taantui Amerikan löytämisen jälkeen.
1600-luvulla kaivostoiminta alkoi jälleen lisääntyä, ja saavutti huippunsa 1800-luvulla Keski- ja Itä-Euroopan teollistumisen myötä. Ensimmäinen maailmansota ja Itävalta-Unkarin hajoaminen lopettivat tämän huippukauden.
Kaivostoiminta Slovakian malmivuorilla jatkui sotien välisenä aikana, jolloin Slovakia tuotti noin 5 % maailman antimonista, ja toisen maailmansodan jälkeen aina 1990-luvulle asti, jolloin se loppui kannattamattomana lähes kokonaan.
Lähteet
Luokka: Slovakian vuoristot