Uskonnollinen liberalismi eli teologinen liberalismi on filosofinen näkemys ja uskonnollisen ajattelun muoto, joka kannattaa uskonnollisten uskomusten sovittamista nykyajan arvoihin ja tieteelliseen ymmärrykseen ja asettaa usein eettiset opetukset perinteisten oppien edelle. Uskonnollinen liberalismi olettaa useiden uskonnollisten totuuksien rinnakkaiselon ja korostaa yksilöllisen tulkinnan merkitystä yhden auktoritatiivisen opin sijaan.
Se syntyi valistuksen ajattelusta, johon vaikuttivat erityisesti René Descartesin kaltaiset filosofit, jotka perustelivat yksilöllisen järkeilyn ensisijaisuutta uskomusten määrittämisessä. Tämä lähestymistapa on johtanut näkemykseen, jonka mukaan kaikki uskonnolliset opit ansaitsevat suvaitsevaisuutta, koska niitä pidetään subjektiivisina näkökulmina eikä objektiivisina totuuksina.
Uskonnollinen liberalismi kannustaa uskovia tutkimaan omia kokemuksiaan ja löytämään niistä merkityksen. Tämä on ollut erityisen merkittävää kristinuskossa ja juutalaisuudessa, joissa esimerkiksi reformijuutalaisuus ja konservatiivinen juutalaisuus ovat mahdollistaneet perinteisten uskomusten uudelleentulkinnan modernin ymmärryksen valossa. Lisäksi uskonnollinen liberalismi on vaikuttanut islamiin ja muihin itäisiin uskontoihin edistäen liikkeitä kohti henkilökohtaista autonomiaa pyhien tekstien tulkinnassa.
Katso myös Katolinen modernismi Liberaaliteologia Reformijuutalaisuus
Lähteet
Luokka:Liberalismin suuntaukset Luokka:Uskonnolliset käsitykset