Perun yleisvaalit 2026 järjestetiin 12. huhtikuuta. Niissä valittiin 130-paikkainen edustajainhuone, 60-paikkainen senaatti ja presidentti. Presidentinvaalien toinen kierros järjestettiin 7. kesäkuuta.
Vaalien keskeisiä puheenaiheita olivat maan poliittinen epävakaus ja kasvanut väkivaltarikollisuus. Vuonna 2025 maassa kirjattiin tapahtuneen 3 675 murhaa, mikä oli suurin määrä sitten vuoden 2011. Suuri osa henkirikoksista liittyi jengirikollisuuteen. Rikollisjärjestöjen kiristyksen uhreiksi oli joutunut muun muassa kauppiaita, opettajia ja erityisesti linja-autonkuljettajia, joita tapettiin vuoden aikana lähes 70.
Äänestysaikaa jatkettiin maanantaihin 13. huhtikuuta saakka, koska osalla äänestyspaikoista äänestyslaput olivat loppuneet kesken ja tietokoneissa oli ongelmia.
Presidentinvaalit
Perussa presidentti valitaan vaaleilla ja hänellä on suhteellisen paljon valtaa, mutta kongressi voi erottaa hänet ilman erityistä syytä. Presidentit ovatkin vaihtuneet maassa viime vuosina tiheästi. Vuoden 2021 vaaleissa valittu Pedro Castillo erotettiin joulukuussa 2022, jolloin hänen tilalleen nousi varapresidentti Dina Boluarte. Tämä puolestaan sai lähteä lokakuussa 2025. Castillon toinen varapresidentti oli julistettu vaalikelvottomaksi, joten presidentin virkaa hoitamaan tuli kongressin puhemies José Jerí. Tämä erotettiin virka-aseman väärinkäytöstä epäiltynä helmikuussa 2026, ja hänen seuraajakseen nousi kongressin puhemies José María Balcázar.
Presidentinvaaleissa voi tulla ensimmäisellä kierroksella valituksi, jos saa yli puolet äänistä. Muussa tapauksessa järjestetään toinen kierros, jolle etenevät kaksi eniten ääniä saanutta. Istuva presidentti ei voi asettua ehdolle. Presidentin ohella valitaan kaksi varapresidenttiä.
Presidenttiehdokkaita oli ennätykselliset 35 senkin jälkeen, kun yksi ehdokkaista kuoli auto-onnettomuudessa maaliskuussa. Mielipidekyselyitä johtivat selkeästi kaksi laitaoikeistolaista ehdokasta: aiemmin kolmesti ehdolla ollut Keiko Fujimori ja Liman entinen pormestari Rafael López Aliaga, joka on verrannut itseään Donald Trumpiin. Kaikkien muiden ehdokkaiden kannatus jäi gallupeissa korkeintaan muutamaan prosenttiin. Huomionarvoista kuitenkin oli, että edellisissä vaaleissa Pedro Castillo sai viimeisissä gallupeissa noin kuuden prosentin kannatuksen, mutta ensimmäisellä kierroksella häntä äänesti 18,9 prosenttia ja toisella kierroksella hän voitti Fujimorin. Tälläkin kertaa monet olivat gallupeissa ilmoittaneet, etteivät ole vielä päättäneet, ketä äänestävät.
Yllättäen toiselle kierrokselle Fujimorin kanssa etenikin vasemmistolainen Roberto Sánchez. Ensimmäisen kierroksen tulos vahvistettiin vasta 15. toukokuuta, yli kuukausi äänestyksen jälkeen. Fujimori sai 17,2 prosenttia äänistä ja Sánchez 12,0 prosenttia. López Aliaga jäi niukasti kolmanneksi 11,9 prosentin osuudella. Hän syytti tulosta väärennellyksi ja väitti, että hänen ydinkannatusalueellaan Limassa äänestyspaikat olisivat auenneet myöhässä.
Toinen kierros oli äärimmäisen tasainen. Alustavan laskennan perusteella Fujimori sai noin tuhat ääntä enemmän, kun yhteensä ääniä annettiin noin 18 miljoonaa. Tarkastuslaskennan odotettiin kestävän jopa kuukauden. Lopulliset tulokset julkaistiin kesäkuun lopussa. Fujimori sai 50,13 prosenttia äänistä ja ero oli hieman alle 50 000 ääntä.
Parlamenttivaalit Vuoden 2026 vaalien yhteydessä Perun kongressi palautui kaksikamariseksi, mitä se oli viimeksi ennen Alberto Fujimorin valtakautta 1990-luvulla. Vaalien jälkeen kongressi koostuu 60-paikkaisesta ylähuoneesta eli senaatista ja 130-paikkaisesta alahuoneesta eli edustajainhuoneesta. Senaatin vaaleissa puolet jäsenistä valitaan valtakunnallisesti ja puolet vaalipiireistä niin, että jokainen alue valitsee yhden ja Liman kaupunki neljä edustajaa. Edustajainhuoneen vaaleissa maa on jaettu 27 vaalipiiriin. Äänikynnys on valtakunnallisesti viisi prosenttia, minkä lisäksi puolueen tulee saada vähintään viisi prosenttia paikoista, eli seitsemän edustajaa edustajainhuoneessa ja kolme senaatissa.. Äänestäminen on pakollista 18–70-vuotiaille.
Alustavien tulosten mukaan parlamentin suurimmaksi puolueeksi oli nousemassa oikeistolainen Fuerza Popular. Toisena oli vasemmistolainen Juntos por el Perú ja kolmantena uusi tulokas, sosiaaliliberaali Hyvän hallinnon puolue (Partifo del Buen Gobierno, PGB), jonka perusti vuonna 2023 entinen puolustusministeri Jorge Nieto. Kaikkiaan parlamenttiin pääsi uudistetun vaalitavan vuoksi edustetuksi vain kuusi puoluetta, mikä on puolet vähemmän kuin edellisellä kaudella. Tämän toivotaan lisäävän maan poliittista vakautta.
Lähteet
Aiheesta muualla
yleisvaalit 2026 Luokka:Vuoden 2026 vaalit