pienoiskuva|Francesca ja Paolo Danten Helvetissä. Nicola Montin maalaus. Francesca da Rimini (oikeastaan Francesca da Polenta, k. 1283 tai 1284, Rimini, Romagna) oli italialainen ylhäisönainen, Ravennan hallitsijan Guido da Polentan tytär. Hänet naitettiin poliittisista syistä Riminin hallitsijan Giovanni (Gianciotto) Malatestan kanssa, lisänimeltään lo Sciancato (’Rampa’). Francesca rakastui ramman puolisonsa komeaan veljeen Paoloon, mutta Giovanni sai tietää suhteesta, yllätti rakastavaiset ja surmasi molemmat. Tarinan mukaan Francesca ja Paolo löydettiin kuolleina, toisiaan syleillen, saman miekan lävistäminä, vierellään kirja, jossa kerrottiin kuningas Arthurin puolison, kuningatar Guineveren, ja ritari Lancelotin kielletystä rakkaudesta.
Francescan ja Paolon tarinan teki ensiksi tunnetuksi aikalaisrunoilija Dante Alighieri, jonka ”Jumalaisessa näytelmässä” kertoja kulkiessaan Helvetissä Vergiliuksen opastamana kohtaa Francescan ja Paolon. Heidät on tuomittu helvetin toiseen piiriin, missä himon syntiin langenneet kiertävät ikuisesti pyörremyrskyn riepottamina. Giovanni Boccaccion muutamia vuosikymmeniä myöhemmin syntyneessä versiossa Francescan ja Paolon tarinasta Francescan syyllisyyttä lievennetään kertomalla, että hänet petkutettiin avioliittoon: ennen vihkimistä hän ei saanut tavata rumaa sulhastaan vaan komean Paolon, joka esiintyi veljenään.
Danten jälkeen Francescan ja Paolon tarinaa ovat kuvanneet lukuisat kuvaamataiteilijat, säveltäjät ja kirjailijat, ja Francesca on länsimaisen taidehistorian kuvatuimpia naishahmoja. Hänestä on kirjoitettu ainakin neljätoista oopperaa ja seitsemän näytelmää, kuuluisia maalauksia tunnetaan taidehistoriassa ainakin viisitoista.
Lähteet
Luokka:Keskiajan henkilöt Luokka:Italialaiset aateliset Luokka:1280-luvulla kuolleet Luokka:Syntymävuosi tuntematon