Kierteissarvikotilo (Melanoides tuberculata) on kotiloihin kuuluva nilviäislaji. Lajia tavataan alun perin laajalta alueelta Afrikasta ja Aasiasta, mutta on vieraslajina levinnyt lähes kaikille mantereille.
Koko ja ulkonäkö Kierteissarvikotilon kuori on pitkä, kärkeään kohden suippeneva ja kierteet ovat pullehakot ja niiden keirtosuunta on oikealle. Kuori voi kasvaa 2–4 cm pitkäksi. Kierteissarvikotilon kuoren pohjaväri vaihtelee hyvin vaaleanruskeasta tummanruskeaan ja kuoressa on punaruskeita täpliä tai viiruja, jotka muodostavat spiraalimaisia juovia. Väritys vaihetlee huomattavasti lajin levinneisyysalueella. Kuoressa on sarveisläppä.
Levinneisyys ja elintavat Kierteissarvikotilon alkuperäistä leveinneisyysaluetta ovat Afrikan lämpimät keski- ja itäosat, lähi-itä ja Etelä- ja Kaakkois-Aasia. Laji on kuitenkin levinnyt akvaariokarkulaisena muun muassa useaan Euroopan maahan, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan, Havaijille, Australiaan ja luonnollisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle aAfrikassa ja Aasiassa. Kotilo elää muun muassa hiekka- tai mutapohjaisissa järvissä, lammissa, joissa ja riisipelloilla. Se sietää myös suhteellisen korkeita suolapitoisuuksia. Kierteissarvikotilon ravintoa ovat levät ja orgaaninen aines. Lajin populaatioissa naaraiden määrä on selvästi hallitseva ja koiraita on kannasta kymmenesosasta kolmannekseen. Kierteissarvikotilo on kaksineuvoinen, mutta lisääntyy usein myös partenogeneettisesti.
Kierteissarvikotilo on yleinen laji akvaarioissa. Paikoitellen lajia on istutettu tarkoituksellisesti luontoon kontrolloimaan muiden loismatojen isäntäeläiminä toimivien kotiloiden määrää. Joissain paikoin vahingossa tai tarkoituksella luontoon päässeiden kierteissarvikotiloiden on todettu syrjäyttäneen runsaasti alkuperäisiä kotilolajeja.
Lähteet
Luokka:Kotilot