thumb|Žeŋišvuori Kakšaalvuoret () on vuoristo Kirgisian ja Kiinan rajalla. Se reunustaa Tienšanin sisäosaa etelästä. Vuorijonon pituus on 582 kilometriä, leveys enimmillään 54 kilometriä ja keskikorkeus 4 500 metriä. Korkeimmat kohdat ovat Žeŋiš (7 439 metriä, Tienšanin korkein huippu) ja Asker topograftary (6 873 metriä).
Etupäässä kalkki-, siltti- ja hiekkakivestä, konglomeraatista, saviliuskeesta, graniitista ja syeniitistä muodostunut vuoristo jakautuu kolmeen osaan. Boz-Kyriksi kutsuttu itäosa ulottuu Sary-Žazin rotkoon saakka. Sen haaroja ovat Kaiyŋgdy, Köikap ja Mai-Baš. Keskiosan vuoria ovat Kara-Itške-Too, Ak-Zoo, Žangart, Ütš-Tšoku ja Kaitšy. Länsiosa liittyy Kara-Kyriin, Torugartiin ja muihin vuorijonoihin ja laskeutuu vähitellen Ak-Sain laaksoon. Vuoriston etelärinteet ovat jyrkät ja pohjoisrinteet loivemmat. Huiput ovat teräviä ja rinteet rotkojen halkomia. Tärkeimmät solat ovat Bedel, Kök-Irim, Bikirtik, Kaitšy, Kara-Bel, Ak-Ögüz ja Suuk-Tör. Rotkojen läpi virtaavat Tarimin vesistöön kuuluvat Sary-Žaz-, Kakšaal- ja Üzöngü-Kuušjoet. Hyötykaivannaisiin kuuluvat tina, harvinaiset metallit, rakennusaineet ja kivennäisvesi.
Laajimmat jäätiköt sijaitsevat vuoriston keski- ja itäosissa. Niiden yhteispinta-ala on 983 neliökilometriä. Lumiraja on 4 400–4 500 metriä. Kasvillisuus on korkeusvyöhykeittäin aroa (2 800–3 100 metriä), alppiniittyjä (3 100–3 500 metriä) ja kylmyysaavikkoa (3 400–3 800 metriä). Laaksoissa on kuivaa aroa ja niittyaroa. Sary-Žazyn rotkon länsipuolista aluetta käytetään kesä- ja talvilaitumena.
Lähteet
Luokka:Kiinan vuoristot Luokka:Kirgisian vuoristot