Yksin Putinia vastaan (, ) on vuonna 2025 julkaistu dokumenttielokuva, jolle myönnettiin parhaan dokumenttielokuvan Oscar-palkinto 15. maaliskuuta 2026. Puolitoistatuntisen elokuvan kuvaaja ja päähenkilö on Venäjän Tšeljabinskin alueen Karabašin pikkukaupungin koulun opettaja, videokuvaaja ja tapahtumajärjestäjä Pavel Talankin. Hän kuvaa kaunistelematta koulunsa ja kotikaupunkinsa militarisoitumista Venäjän Ukrainan-hyökkäyssodan aikana vuosina 2022–2024. Talakin ymmärsi nopeasti kuvaamansa videoaineiston merkityksen historiallisena tapahtumien taltiointina, ja että sen tulisi säilyä.
Idea videomateriaalin työstämisestä elokuvaksi syntyi sosiaalisen median kautta muodostuneen yhteyden myötä. Talakin kuvasi materiaalia, ja yhdysvaltalainen David Borenstein opasti häntä etänä. Vuonna 2024 Talankin poistui Venäjältä, jossa pelkäsi joutuvansa vankilaan dokumentin tullessa julkisuuteen.
Vuonna 2022 Venäjän hallituksen määräämänä sotilaallis-isänmaallinen kasvatus tuli pakolliseksi osaksi koulujen opetussuunnitelmaa. Kouluissa tuli käyttöön uusi historian oppikirja, joka puolusti Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Venäjän opetusministeriö edellytti tiettyjen isänmaallisen kasvatuksen piirteiden kuvaamista videolle varmistaakseen, että yltiöisänmaallista opetussuunnitelmaa noudatetaan. Tämä tarjosi Talakinille suojaa hänen taltioidessaan kouluyhteisön sisältä käsin tapahtumia, tunnelmia, oppilaiden ja opettajien mielipiteitä. Niinpä Talankin pystyy näyttämään, kuinka opettajia pakotettiin järjestämään Wagner-palkkasoturien vierailua, jossa nämä esittelevät sotilasaseita ja niiden käyttöä koululapsille. Dokumentti tuo myös esille esimerkiksi, kuinka stalinismin ajan julmuuksista tunnettuja hahmoja ihaileva historianopettaja Abdulmanov valehtelee koululaisille Venäjän mielipidevaikuttamista tehostaakseen. Monet maataloustuotteet kuten vehnä ja ruokaöljy ovat hänen mukaansa loppu useissa Euroopan maissa. Hän organisoi myös koululasten sotilaallisia marssiharjoituksia. Talakinin mukaan monet opettajat eivät halunneet tällaista. Lasten opettamisesta haaveilleet opettajat löytävät itsensä pakotettuina levittämään propagandaa. Talankin halusi tukea lapsia elämään, ei sotaan johtavalla polulla.
Yle Areena julkaisi Talankinin yhdessä yhdysvaltalaisen ohjaajan David Borensteinin kanssa kokoaman dokumentin katsottavaksi viikkoa ennen Oscar-juhlaa. Ennen Oscarin voittamista elokuva ehti herättää positiivista huomiota ja voittaa useita muita elokuvapalkintoja, kuten brittiläisen Bafta-palkinnon.
Dokumenttielokuva kiellettiin Venäjällä maaliskuussa 2026. Oikeusistuin Tšeljabinskissa katsoi dokumentin levittävän ääriaatteita ja terrorismia.
Lähteet
Luokka:Vuoden 2025 dokumenttielokuvat Luokka:Parhaan dokumenttielokuvan Oscar-palkinnon saaneet elokuvat