Kultaisten amoriinien talo (VI.16.7, ) oli antiikin aikainen domus eli yksityistalo Pompejissa Italiassa. Sen rauniot sijaitsevat region VI insulassa 16 ja ovat osa Pompejin arkeologisen alueen käsittävää Unescon maailmanperintökohdetta.
Historia
Niin kutsuttu Kultaisten amoriinien talo tunnetaan myös Gnaeus Poppaeus Habituksen talona viimeisen omistajansa mukaan. Hän oli Neron toisen vaimon Poppaea Sabinan sukulainen. Rakennuksen arkeologiset kaivaukset suoritettiin vuosina 1903–1905.
pienoiskuva|vasen|pysty=0.96|Kultaisten amoriinien talon lararium. pienoiskuva|vasen|pysty=0.96|Kultaisten amoriinien talon seinämaalauksia. Sisältö
Talo sijaitsi kolmionmuotoisessa insulassa eli korttelissa kaupungin luoteisosassa nykyisin nimellä Via Vesuvio tunnetun kadun varrella, vastapäätä Vettiusten taloa. Talossa atrium ja tablinum olivat ilman sivuhuoneita ja sijoittuivat hieman epäsymmetrisesti suhteessa peristyylin ja puutarhan suuntaan avautuvaan pääosaan.
Puutarha oli runsaasti koristeltu pienoisveistoksin, rintakuvin, eläinhahmoin, teatterinaamioin ja pahaa silmää torjuvin medaljongein. Peristyyli, joka on rhodoslaista tyyppiä, noudattaa maaston kaltevuutta siten, että länsisivu on korkeampi. Länsisivussa on myös frontonilla varustettu, hieman temppelimäinen julkisivu. Sen varrella ovat lararium ja egyptiläisille jumalille (Harpokrates, Isis, Serapis ja Anubis) omistettu pieni pyhäkkö.
Peristyylin yhteydessä on myös kivipedeillä varustettu triclinium sekä kaksi ylellisesti koristeltua huonetta: toisen maalauksissa kuvataan vuodenaikoja, toisessa rakkausaiheita kuten Leda ja joutsen, Venus kalastamassa sekä Aktaion vakoilemassa Dianaa. Talo on saanut nimensä siitä, että sen cubiculumin seinissä oli kultalehtikoristeisia lasikiekkoja, joissa kuvattiin amoriineja eli cupidoja.
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Luokka:Pompejin domukset