pienoiskuva|Itsenäisyysjulistuksen konekirjoitettu versio Ukrainan itsenäisyysjulistus () hyväksyttiin Ukrainan SNT:n korkeimmassa neuvostossa (Verh’ovna Rada) 24. elokuuta 1991.
Tämä palautti Ukrainan valtion itsenäisyyden Neuvostoliitosta. Julistus vahvistettiin 1. joulukuuta pidetyssä kansanäänestyksessä, jossa ukrainalaisten enemmistö kaikilla Ukrainan alueilla kannatti julistusta. Kansainvälinen tunnustus seurasi seuraavana päivänä. Ukrainan itsenäistyminen johti Neuvostoliiton hajoamiseen 26. joulukuuta 1991.
Julistuksen laatiminen ja antaminen Julistus sai alkunsa Neuvostoliitossa 19. elokuuta tapahtuneen vallankaappausyrityksen jälkeen, kun kommunistisen puolueen kovalinjaiset johtajat yrittivät palauttaa kommunistisen puolueen hallinnan Neuvostoliitossa. Vastauksena (jännittyneen 11 tunnin poikkeuksellisen istunnon aikana) Ukrainan SNT:n korkein neuvosto hyväksyi lauantaina pidetyssä erityisistunnossa ylivoimaisella enemmistöllä itsenäisyysjulkistuksen. Julistus hyväksyttiin 321 äänellä puolesta, 2 äänellä vastaan ja 6 äänellä tyhjää (360 läsnäolijasta). Tekstin laativat pääosin yön aikana 23.–24. elokuuta pääasiassa Levko Lukjanenko, Serhi Holovatyi, Myh’ailo Horyn, Ivan Zajets ja Vjatšeslav Tšornovil.
Samana päivänä (24. elokuuta) korkein neuvosto vaati kansanäänestystä itsenäisyydestä. Neuvosto äänesti myös Ukrainan kansalliskaartin perustamisen puolesta ja siirsi itselleen koko Ukrainan alueella sijaitsevien asevoimien hallinnan.
Korkeimman neuvoston rakennuksen ympärille kokoontuneen meluisan väkijoukon lisäksi Kiovan kadut olivat sinä päivänä hiljaiset, eikä juhlimista juurikaan näkynyt.
26. elokuuta 1991 Ukrainan SNT:n lähettiläs Yhdistyneissä kansakunnissa (Ukrainan SNT oli Yhdistyneiden kansakuntien perustajajäsen) Hennadi Udovenko ilmoitti Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin kansliaan, että hänen edustustonsa järjestössä edustaisi virallisesti Ukrainaa. Samana päivänä Kiovan kaupunginhallitus päätti myös kaikkien kommunististen sankareiden muistomerkkien poistamisesta julkisilta paikoilta, mukaan lukien Leninin muistomerkki keskustan lokakuun vallankumouksen aukiolla. Kaupunginhallitus päätti, että suuri aukio nimetään uudelleen Itsenäisyyden aukioksi.
Kaksi päivää myöhemmin yli 200 000 Lvivin alueen asukasta ilmoitti olevansa valmiita palvelemaan kansalliskaartissa.
Itsenäisyyskansanäänestyksessä 1. joulukuuta 1991 yli 90 prosenttia äänesti itsenäisyyden puolesta, ja äänestysprosentti oli 84prosenttia. Kansanäänestys järjestettiin samana päivänä kuin Ukrainan ensimmäinen presidentinvaali; kaikki kuusi presidenttiehdokasta kannattivat itsenäisyyttä ja kampanjoivat sen puolesta.
Viikko vaalien jälkeen vastavalittu presidentti Leonid Kravtšuk allekirjoitti yhdessä Venäjän ja Valko-Venäjän presidenttien (Boris Jeltsin ja Stanislau Šuškevitš) kanssa Belavežan sopimuksen, jossa julistettiin Neuvostoliiton lakkauttaminen. Neuvostoliitto hajosi virallisesti 26. joulukuuta.
Vuodesta 1992 lähtien 24. elokuuta on vietetty Ukrainassa itsenäisyyspäivänä.
Lähteet
Luokka:Itsenäisyysjulistukset Luokka:Ukrainan historia Luokka:1991