Uusi munkkilaisuus () on nykyaikainen sovellus perinteisestä kristillisestä munkkilaisuudesta, jossa omistautuneet muodostavat yhteisöjä ja omistautuvat hengellisille pyrkimyksille maallisten asioiden sijaan. Monet näkevät munkkilaisuuden uudelleenheräämisen vastauksena kristillisessä kirkossa vallitsevaan individualismiin ja kulutuskulttuuriin.
Liikettä määrittettelevä "12 merkkiä", joihin kuuluvat muun muassa kurinalainen mietiskely, taloudellisten resurssien yhteinen jakaminen, vieraanvaraisuus muukalaisia kohtaan, rauhanteon pyrkimykset, rodullinen sovinto sekä ympäristön hoito. Samalla he pysyvät mukana aktiivisesti yhteiskunnassa eivätkä vetäydy luostareihin.
Liikkeen alkujuuret jäljitetään usein kesäkuuhun 2004, jolloin Rutban yhteisössä Durhamissa, Pohjois-Carolinassa, pidettiin tapaaminen. Siellä oli koolla akateemikkoja ja johtajia 14 erilaisesta yhteisöstä (mm. mennoniitat, Katolinen työväenliike ja päälinjan protestantit). Osallistujat tunnistivat yhteisen vision ”ruohonjuuritason ekumeniasta” ja profeetallisesta todistuksesta Yhdysvalloissa. Kokouksessa omaksuttiin termi ”New Monasticism” ja laadittiin mainitut ”12 merkkiä uudesta munkkilaisuudesta”. Liikkeen käsitteelliset juuret ulottuvat mm. Dietrich Bonhoefferin vuonna 1935 esittämään kutsuun ”uudenlaiseen monastisuuteen”, jolla kirkko palautettaisiin kulttuurisen hajoamisen keskellä. Käytännön vauhtia liike sai 1970–1980-luvuilla evankelisten kritiikistä kulutuskulttuuria ja institutionaalista uskontoa kohtaan.
Liikkeen tunnettuja esimerkkejä ovat mm. The Simple Way Philadelphiassa, jonka Shane Claiborne perusti vuonna 1989 palvelemaan kodittomia kaupunkien rappeutuneilla alueilla sekä Rutba House (myöhemmin School for Conversion) Durhamissa, jonka Jonathan Wilson-Hartgrove perusti noin vuonna 2003 ilmentämään taloudellista ja rodullista sovintoa.
Liikettä on kiitelty Raamatun yhteisöllisyyden ja ”alaspäin suuntautuvan liikkuvuuden” korostamisesta vastalääkkeenä individualismille. Toisaalta evankeliset kriitikot ovat moittineet sitä muodollisten tunnustusten välttelystä, subjektiivisen kokemuksen ja sosiaalisen aktivismin korostamisesta mahdollisesti syntiopin, sovituksen ja totuusväitteiden tarkkuuden kustannuksella sekä laillisuuteen sortuvasta sääntöjen noudattamisesta armokeskeisen uskon sijaan.
Lähteet
Luokka:Kristilliset liikkeet Luokka:Uskonnollinen kokemus ja toiminta Luokka:Kristillinen luostarilaitos