Astyfiloksen perinnöstä (, ) on Isaioksen kirjoittama oikeuspuhe, joka käsittelee perintöoikeudellista riita-asiaa. Puheen numero Isaioksen puheiden joukossa on 9.
Historia Oikeustapaus
Euthykrates ja Thudippos olivat veljeksiä. Thudippoksella oli poika nimeltä Kleon. Euthykrateella oli poika Astyfilos ja tytär. Euthykrateen kuoltua hänen leskensä meni toisiin naimisiin Theofrastoksen kanssa, ja tästä avioliitosta syntyi poika.
Astyfilos kaatui sotapalveluksessa Mytilenessä. Heti kun tieto hänen kuolemastaan saapui Ateenaan, Kleon otti muodollisesti haltuunsa hänen omaisuutensa () oman poikansa nimissä, jonka hän väitti Astyfiloksen adoptoineen; vaatimuksensa tueksi hän esitti testamentin. Vähän myöhemmin Theofrastoksen poika – joka oli palvellut ulkomailla – palasi Ateenaan ja vaati velipuolensa Astyfiloksen omaisuutta. Tässä puheessa hän väittää, että Kleonin esittämä testamentti on väärennös.Isaios: Astyfiloksen perinnöstä 3.
Ajoitus
Puheen ajankohtaa on vaikea määrittää, mutta se sijoittuu todennäköisesti noin vuoteen 369 eaa. Astyfilos ”lähti ensin sotaretkelle Korinttiin – sitten Thessaliaan – sen jälkeen hän palveli koko Theban sodan ajan – lyhyesti sanoen, missä ikinä hän kuuli koottavan armeijaa, sinne hän lähti joukkueenjohtajana () – – ja tämä retki Mytileneen oli hänen viimeisensä”.Isaios: Astyfiloksen perinnöstä 14. Viittauksia Thessaliaan ja Mytileneen ei voida ajoittaa tarkasti. Muut viittaukset koskevat vuosien 394–387 eaa. Korintin sotaa ja vuosien 378–371 eaa. Theban eli Boiotian sotaa.
Sisältö
Puhuja korostaa, että Kleon ja hänen poikansa on jo adoptoitu toiseen sukuun, ja he ovat siten menettäneet sukulaisina oikeutensa Astyfiloksen omaisuuteen. Tämän vuoksi he turvautuivat testamenttitarinaan; ja Hierokles, puhujan eno, teeskentelee, että testamentti oli talletettu hänen haltuunsa. Astyfilos ei edes saanut viimeisiä hautausmenoja siltä mieheltä, joka väittää olleensa hänen adoptoitu poikansa (kohdat 1–6).
Jos Astyfilos olisi aikonut toteuttaa tällaisen adoption, hän olisi kutsunut sukulaisia tai läheisiä ystäviä todistajiksi. Nyt esitetyt todistajat ovat kuitenkin vieraita (7–13). Lisäksi Astyfilos oli osallistunut moniin sotaretkiin ennen Mytilenen-retkeä. Onko todennäköistä, että hän olisi lykännyt testamentin laatimista – jos ylipäätään aikoi sellaisen tehdä – aivan viimeisen sotaretken kynnykselle? (14–15.) Astyfilos vihasi Kleonia, koska Euthykrates oli kuollut Thudippoksen, Kleonin isän, aiheuttamiin vammoihin (16–21). Hierokles, kiittämätön puhujan isää Theofrastosta kohtaan, on punonut tämän petoksen yhdessä Kleonin kanssa (22–26).
Puhuja ja Astyfilos olivat läheisiä ystäviä lapsuudesta asti; ja Theofrastos kohteli Astyfilosta kuin omaa poikaansa (27–30). On siis epätodennäköistä, että Astyfilos olisi asettanut Kleonin pojan puhujan edelle. Astyfiloksen sukulaiset eivät ole koskaan tunnustaneet väitettyä adoptiota ottamalla Kleonin poikaa mukaan suvun uhritoimituksiin (31–33). Puhe päättyy epilogiin (34–37).
Lähteet
Kirjallisuutta
Isaeus: On the Estate of Astyphilus. Teoksessa
Aiheesta muualla
Ἰσαῖος: Περί του Αστυφίλου κλήρου. Wikiaineisto. Isaeus: Astyphilus. Perseus. Isaeus: Astyphilus. Perseus. Isaeus: On the Estate of Astyphilos. ToposText.
Luokka:Isaioksen puheet