John Franklyn Norris (yleisesti tunnettu nimellä J. Frank Norris, 18. syyskuuta 1877 – 20. elokuuta 1952), oli yhdysvaltalainen baptistisaarnaaja, joka tunnettiin taistelullisesta fundamentalististen oppien puolustamisesta modernistisia vaikutuksia vastaan eteläisten baptistien instituutioissa. Hänet tunnettiin erityisesti voimakkaasta persoonastaan, sensaatiomaisista menetelmistään ja konservatiivisista teologisista sekä poliittisista näkemyksistään.Reid, D. G.: Norris, J. Frank (1877–1952) Teoksessa
Norris nousi vaatimattomista oloista ja toimi First Baptist Churchin pastorina Fort Worthissa, Texasissa vuodesta 1909 kuolemaansa asti, muuttaen sen 1940-luvulla maailman suurimmaksi baptistiseurakunnaksi, jolla oli yli 10 000 jäsentä.
Varhainen elämä ja koulutus Norris syntyi Dadevillessä, Alabamassa vuonna 1877 Warner ja Mary Norrisin poikana. Perhettä leimasivat isän alkoholismi ja äidin hurskaus. Perhe muutti Hubbardiin, Hill Countyn piirikuntaan, Texasiin kun Frank oli 11-vuotias. Norris valmistui Baylorin yliopistosta vuonna 1903 ja Southern Baptist Theological Seminarystä Louisvillessä, Kentuckyssa vuonna 1905, jossa hän suoritti teologian maisterin tutkinnon. Hänet vihittiin eteläisten baptistien pastoriksi jo vuonna 1899.
Ura ja elämä Ensimmäinen pastorikautensa hän vietti McKinney Avenue Baptist Churchissa Dallasissa, Texasissa (1905–1908). Seurakunta kasvoi hänen johdollaan alle sadasta yli tuhanteen osallistujaan.
Hän erosi tehtävästä tullakseen Baptist Standard -lehden päätoimittajaksi (1907–1909). Päätoimittajana hän nousi julkisuuteen pysäyttämällä hevosurheilun vedonlyönnin osavaltion messuilla. Samoihin aikoihin hän teki yhteistyötä B. H. Carrollin kanssa Southwestern Baptist Theological Seminaryn perustamiseksi.
Vuodesta 1909 kuolemaansa asti Norris toimi First Baptist Churchin pastorina Fort Worthissa, Texasissa. Myöhempinä vuosina (1935–1948) hän johti samanaikaisesti Temple Baptist Churchia Detroitissa, Michiganissa, lentäen säännöllisesti kahden seurakunnan välillä. Molemmat olivat aikansa suurimpia seurakuntia (jäsenmäärät noin 15 000 ja 10 000), ja ne rakennettiin Norrisin karismaattisen persoonallisuuden, sensaatiomaisten menetelmien, sielujen voittamisen innon sekä konservatiivisten teologisten ja poliittisten näkemysten ympärille. Vuosina 1939–noin 1950 hän johti Baptist Bible Seminaryä, joka toimi hänen Fort Worthin seurakuntansa yhteydessä perustettuna raamattukouluna.
Norris oli etelän fundamentalistien johtohahmo. Vuonna 1917 hän perusti lehden, joka tunnettiin ensin nimellä The Fence Rail, myöhemmin The Searchlight (1921) ja lopulta The Fundamentalist (1927). Lehden kautta hän paljasti syntiä, kritisoi eteläistä baptistikonventiota ja edisti fundamentalistista asiaa. Hänen itsenäinen ja kiivas luonteensa sekä poleeminen käytöksensä saivat monet baptistiveljet kääntymään häntä vastaan. Hänet erotettiin Fort Worthin pastorikonferenssista (1914), Tarrant Countyn baptistiyhdistyksestä (1922) ja Texasin baptistikonventista (1924).
Norris tuki Baptist Bible Unionia sen hajoamiseen asti vuonna 1932 ja oli intohimoinen World Christian Fundamentals Associationin kannattaja koko 1920-luvun. Hän isännöi heidän vuosikokoustaan vuonna 1923.
Häntä leimasi voimakas anti-katolinen vakaumus. Vuonna 1928 hän kampanjoi Herbert Hooverin puolesta ja vastusti katolista presidenttiehdokasta Alfred E. Smithiä. Jo aiemmin heinäkuussa 1926, Fort Worthissa hänen osaltaan lietsonnan kiihdyttämien anti-katolisten tunteiden vallitessa, Norris ampui ja tappoi miehen, joka oli tunkeutunut hänen työhuoneeseensa uhkaamaan häntä. Häntä syytettiin murhasta, mutta valamiehistö vapautti hänet syytteistä katsoen hänen toimineen itsepuolustukseksi. Tapaus toi kuitenkin Norrisille kielteistä julkisuutta. Etelän fundamentalistien keskuudessa häntä kuitenkin pidettiin vahvana johtajana ja totuuden puolustajana.
Vaikutus Norris oli radioevankelioinnin uranuurtaja, lähettäen saarnoja, jotka saavuttivat miljoonia ja vahvistivat hänen kampanjoitaan evoluutiota, ekumeniaa ja kokemaansa kirkollista korruptiota vastaan. Tähän kuului julkisia yhteenottoja johtajien kanssa, kuten Baylorin yliopistossa ja Baptist General Convention of Texasissa.
Hänen taisteleva tyylinsä, jota ilmensi The Fundamentalist -sanomalehden toimittaminen väitettyjen skandaalien paljastamiseksi, hankki hänelle sekä kiihkeää uskollisuutta että laajaa vihamielisyyttä. Huolimatta maltillisten baptistilaitosten institutionaalisesta vastustuksesta, jotka usein kuvasivat hänet hajottajaksi, Norrisin periksiantamattomuus Raamatun erehtymättömyyden puolesta ja erottautuminen luopumuksesta vahvistivat hänen perintönsä keskeisenä, vaikkakin polarisoivana, sensaatiohakuisena ja kiistanalaisena hahmona 1900-luvun alun amerikkalaisessa fundamentalismissa.
Lähteet
Luokka:Vuonna 1877 syntyneet Luokka:Vuonna 1952 kuolleet Luokka:Yhdysvaltalaiset papit Luokka:Yhdysvaltalaiset toimittajat Luokka:Baptismi Yhdysvalloissa