Ilmari Luostarinen (21. toukokuuta 1890 Heinävesi – 21. helmikuuta 1970) oli suomalainen lakimies, joka toimi ennen sotavuosia aktiivisesti Sortavalan kunnallispolitiikassa ja sodan jälkeen Helsingin Uudenmaan läänin liikevaihtoverotoimessa. Hän valittiin vuonna 1937 presidentin valitsijamieheksi.
Ilmari Luostarinen valmistui ylioppilaaksi Savonlinnassa 1908, jonka jälkeen opiskeli Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä ja suoritti oikeustutkinnon vuonna 1915 ja sai varatuomarin arvon vuonna 1918.
Varatuomari Luostarinen toimi asianajajana Savonlinnassa vuosina 1912-1918 ja sen jälkeen vuoteen 1940 Sortavalassa. Sortavalassa olon alkuvaiheessa hän toimi vuosina 1919-1920 sotatuomarina ja sen jälkeen vuoden Helsingin Osakepankin Sortavalan konttorin johtajana. Sortavalassa asuessaan hän osallistui aktiivisti kaupungin kunnallispolitiikkaan kokoomuksen edustajana vuodesta 1926 lähtien kaupunginvaltuustossa. Vuosina 1930-1942 hän toimi Sortavalan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Vuonna 1937 hänet valittiin presidentinvaaleissa valitsijamieheksi, jolloin valittuna hän oli valitsemassa poikkeusoloissa myös vuosien 1940 ja 1943 presidenttiä.
Välirauhan ajan, jolloin Luostarinenkin oli siirtynyt Helsinkiin, hän hoiti Sortavalan kaupungin hoitokunnan varapuheenjohtajana vastuullaan Sortavalan kaupunginjohtajan tehtävät.
Helsingissä asuessaan hän toimi vuosina 1941-1943 Helsingin kaupungin liikevaihtoverotoimiston apulaisjohtajana, sen jälkeen Uudenmaan läänin liikevaihtoverotoimiston palveluksessa vuoteen 1957; viime vaiheessa toimiston johtajana.
Sortavalassa asuessaan hän toimi aktiivisti paikallisissa urheilu- ja kulttuuriyhteisöissä.
Lähteet
Luokka:Kansallisen Kokoomuksen poliitikot Luokka:Suomalaiset juristit Luokka:Suomalaiset asianajajat Luokka: Sortavalan kaupunginvaltuutetut Luokka: Vuonna 1890 syntyneet Luokka: Vuonna 1970 kuolleet