Nevas å on Uudellamaalla Sipoossa virtaava 15 kilometriä pitkä joki, joka laskee Suomenlahteen Insjönin Köningsvikeniin.
Nimi Joen vanha karttanimi on ollut vuoden 1864 kartassa ”Nevajoki”, vuoden 1873 kartassa ”Nevasbäck” ja viimeistään vuoden 1932 kartassa ”Nevas å”. Nämä ovat suurella todennäköisyydellä samaan aikaan käytössä olevia rinnakkaisnimiä joen nimelle.
Joen kulku Nevas å alkaa Savijärvestä, joka sijaitsee kolme kilometriä Sipoon keskustaajamasta kaakkoon. Ojamainen uoma alkaa etelärannasta ja se virtaa katkonaisesti karttoihin piirrettynä Götvikenin kosteikon läpi etelän. Oja on 1,5 kilometriä suoraksi kaivettua uomaa Nynäsin maatilalle asti. Sen jälkeen puron metsätaipaleilla sen uoma saattaa mutkitella hieman, mutta pelloilla se on taas suoraksi kaivettuna. Nynäsin jälkeen se pujahtaa jyrkänteisen laakson kautta, alittaa yhdystien 11694 ja päätyy peltoaukealle. Tärskogin kylällä se alittaa paikallisen kylätien ja siihen yhtyy vasemmalta lännestä tuleva ja Lillträskistä alkava sivuoja. Tärskogin pelloilla siihen yhtyy Grundträsketistä ja Stormossenilta alkava johto-oja. Orrmossen on metsittynyt ja osin soistunut maaston painauma, jonka eteläpuolella sijaitseva entinen koski on perattu ja kaivettu lyhyeksi kanavaksi.
Puro jatkaa Sefferskärrin peltoaukealle, jossa se alitettuaan kylätien, päätyy syvempään jokilaaksoon. Siellä sen rannat ovat metsittyneitä ja uoma mutkainen. Parin kilometrin päässä se alittaa ensin seututien 170 ja heti perään Porvoonväylän. Joen uoma jatkaa samanlaisena, mutta ympäristössä maasto muuttuu mäkisemmäksi, jolloin peltopalstat pirstoutuvat metsäsaarekkeista. Ennen Nevasin golfkentälle tulemistaan se alittaa seitsemän yksityistä tietä. Viheriöalueella uoma on padottu kahdeksi lammeksi ja muuallakin viheralueella sijaitsee lammikoita. Golfkenttä päättyy Salpaarin johtavan tien alituksen jälkeen. Seuraavaksi seuraa lähes 2,5 kilometriä pitkä suora laakso, jonka on koko matka peltomaata. Laaksossa Nevas å mutkittelee maltillisesti. Aivan alajuoksulla sijaitsee koski Sältängsforsen. Koske alla puro laskee Köningsvikenistä pohjoiseen työntyvään, 600 metriä pitkään ja kapean muotoiseen lahteen.
Valuma-alue Yleistä Nevas ån valuma-alue (81.043) sijaitsee Suomenlahden rannikkoalueella (81) Mustijoen (19) ja Sipoonjoen vesistöjen (20) välissä. Valuma-alueen pinta-ala on ja järvisyys . Sen vedenjakajan länsipuolella sijaitsevat etelässä välialue 81V044, sitten Hangelbybäckenin valuma-alue (81.045) ja pohjoisessa Sipoonjoen vesistö (20). Sipoonjoen- ja Mustijoen vesistöllä (19) on Nevas ån valuma-alueen kanssa yhteinen vedenjakajaa pohjoisessa. Itäpuolella vedenjakajan taakse jäävät etelässä välialue 81V042 ja pohjoisempana Kullobäckenin valuma-alue (81.041).
Pääuoma Nevas ån latvahaarat ulottuvat lähes Sipoon keskustaajamaan asti. Siellä joki alkaa Savijärvestä (40 ha). Vesistöviranomaiset ovat määritelleet pääuoman ja julkaisseet sen kulun esimerkiksi Paikkatietoikkunan verkkopalvelussa, josta voi lukea pääuoman pituuden. Se on 14,4 kilometriä.
Sivu-uomat ja järvet Nevas ålla on yleensä lyhyitä sivu-uomia. Merkittäviä sivu-uomia ovat esimerkiksi Grundträsketin (16 ha) laskuoja Tärskogissa ja pienemmän Lillträskin (1 ha) laskuoja pohjoisempana. Eleäosassa valuma-aluetta sijaitsee Nevas golf, jonka viheriöillä on lukuisia tekolampia. Yksi niistä patoaa Stormossenilta tulevan laskuoja.
Historiaa On viitteitä, että sisämaassa on jo rautakaudella ja keskiajan alussa ollut hämäläis- ja varsinaissuomalaista asutusta ja rannikko olisi ollut näiden nautinta-aluetta. Valuma-alueen kiinteä viljelyasutus olisi muodostunut vasta viikinkiaikana ja sen jälkeen, kun 1200-luvulla saapuneet ruotsalaisasutus täytti rannikon tyhjän elinpiirin. Hämäläiset sulautuivat ruotsalaisasutukseen, joka vakiinnutti asemansa. Savijärven asutus mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisuudessa vuonna 1382, Nevas vuonna 1442 ja Boxby ja Hangelby vuonna 1501 ja Träskby vuonna 1540.
Aluksi oli suuri osa puuttomasta alasta niittymaita ja vain kylien lähellä olevia maita viljeltiin. Niittymaiden tarpeen vähennyttyä, niitytkin raivattiin peltomaaksi. Joen uomassa on Nevaksen kohdalla sijainnut vesimylly, jonka taakse nousi patolampi. Vaikka lampi on pieni, voi sellaisen havaita vuosina 1934, 1946 ja 1961 julkaistuissa kartoissa. Vesimylly on merkitty uomaan myös vuoden 1873 kartassa.
Katso myös Luettelo Suomen vesistöistä
Lähteet
* Luokka:Sipoon luonto