Nils Brahe nuorempi (10. huhtikuuta 1633 Anklam, Ruotsin Pommeri – 25. tammikuuta 1699 Tukholma) oli ruotsalainen kreivi ja valtaneuvos. Hänestä tuli eversti Pohjan sodassa ja hänet nimettiin valtaneuvostoon vuonna 1660. Brahe toimi alaikäisen Kaarle XI:n holhoojahallituksen jäsenenä. Avioliittonsa kautta hän sai haltuunsa Skoklosterin linnan. Lisäksi hän peri sedältään Pietari Brahelta Visingsborgin. Hän olikin aikansa rikkaimpia ruotsalaisia, mutta menetti paljon omaisuutta isossa reduktiossa. Vuonna 1682 hänet myös erotettiin valtaneuvostosta.
Brahe oli Visingsborgin kreivi, Kajaanin vapaaherra, Rydboholmin, Lindholmenin, Bogesundin ja Skoklosterin herra Uplannissa, Brahehusissa, Lyckasissa, Östanåssa ja Västanåssa Smoolannissa, Sesswegenissä Ruotsin Liivinmaalla ja Spikerissä Rügenissä.
pienoiskuva|Kreivillisen Brahe-suvun vaakuna.
Suku ja koulutus Nils Brahe syntyi isänsä valtaneuvos ja kenraali Nils Brahe vanhemman (1604–1632) jo kuoltua Lützenin taistelussa. Hänen äitinsä oli vapaaherratar Anna Margareta Bielke (1603–1643), valtiovarainhoitaja vapaaherra Svante Bielken tytär. Nils kasvatettiin äitinsä kuoleman jälkeen setänsä kreivi Pietari Brahen taloudessa.
Brahe opiskeli Uppsalan yliopistossa vuodesta 1647 lähtien ja puolusti väitöskirjaansa Dissertatio politica de popularitate principis instituta ex instancee verborum vuonna 1652.
Kuninkaan virkamies Nils Brahe matkusti nuoruudessaan ulkomailla ja vieraili vuosina 1655–1656 muun muassa Portugalin ja Espanjan hoveissa, joille hän ilmoitti kuningatar Kristiinan kruunusta luopumisesta. Hänet lähetettiin ulkomaille lähettilääksi, ja hänen tehtävänään oli muun muassa esitellä Kaarle XI:n kosinta Tanskan prinsessalle, tulevalle kuningatar Ulrika Eleonoralle.
Brahesta tuli Uplannin rykmentin eversti vuonna 1657, ja tässä ominaisuudessa hän osallistui kuningas Kaarle X Kustaan sotaretkeen Pohjan sodassa. Hänet nimitettiin kaikkien ratsu- ja jalkaväkirykmenttien everstiksi, vara-amiraaliksi ja amiraliteettineuvokseksi vuonna 1660, hänestä tuli kuninkaan ylikamariherra samana vuonna ja hän sai paikan valtaneuvostossa, jossa hänestä tuli yksi vaikutusvaltaisimmista jäsenistä.
Brahe toimi myös alaikäisen Kaarle XI:n holhoojahallituksen jäsenenä vuoteen 1672 saakka. Vuonna 1670 hänestä tuli kihlakunnantuomari Jämtlantiin ja Härjedaleniin.
pienoiskuva|Brahe-suvun hautakuori sijaitsee Östra Rydin kirkon pääalttarin takana.
Brahe-suvun tilusten sekä äidiltään ja isoisältään, valtiovarainhoitaja Svante Bielkeltä vuonna 1643 saamansa perinnön lisäksi hän sai haltuunsa vuonna 1676 Skoklosterin linnan vaimonsa muun huomattavan omaisuuden ohella. Hän peri myös vuonna 1680 ilman miespuolisia perillisiä jääneeltä sedältään Pietari Brahelta Visingsborgin linnan, Visingsborgin kreivikunnan ja vapaaherran arvonimen sekä suvun lukuisat ja laajat kartanot, kuten Bogesundin linnan Östra Rydin pitäjässä.
Brahe oli aikansa rikkaimpia ruotsalaisia sitten drotsi Bo Jonsson Gripin, mutta menetti paljon omaisuutta isossa reduktiossa. Vuonna 1682 Kaarle XI erotti hänet ensimmäisten joukossa valtaneuvostosta.
Nils Brahe nuorempi ja hänen puolisonsa kreivitär Juliana Wrangel on haudattu Brahe-suvun hautakuoriin Östra Rydin kirkkoon.
Avioliitto ja jälkeläiset Brahe avioitui joulukuussa 1660 kreivitär Margareta Juliana Wrangel af Salmisin (1642–1701) kanssa, joka oli marsalkka Carl Gustaf Wrangelin ja Anna Margareta von Haugwitzin vanhin tytär.
Hänelle ja kreivitär Julianalle syntyivät lapset:
Eleonora Margareta (1661–1690), avioitui 1680 Carl Bonden kanssa. Per Carl Brahe (1664–1679), hukkui 15-vuotiaana Flottsundin lauttasatamassa opiskellessaan Uppsalan yliopistossa. Magnus (1666), kuoli viikon vanhana. Abraham Nilsson Brahe (1669–1728), kreivi, sotilas, tilanomistaja; avioitui 1695 kreivitär Eva Bielken (1677–1715) kanssa, heille syntyi yhdeksän lasta; avioitui 1716 Margareta Fredrika Bonden (1680–1727) kanssa, heille syntyi yksi lapsi.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Ruotsalaiset kreivit Luokka:Valtaneuvokset Luokka:Vuonna 1633 syntyneet Luokka:Vuonna 1699 kuolleet