Johannes Laitinen (10. heinäkuuta 1844 Vesanto – 15. tammikuuta 1931 Vesanto) oli suomalainen kansakoulunopettaja ja tietokirjailija.Opettaja Johannes Laitinen, Kansakoulun lehti : kansanopetuksen eri aloja käsittelevä aikakauslehti, 30.1.1931, nro 2, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 21.1.2026Kuolleita, Helsingin Sanomat, 18.1.1931, nro 17, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 21.1.2026
Laitisen vanhemmat omistivat maatilan Vesannolla. Hän kävi kotipitäjässään vain kiertokoulun ja rippikoulun. Laitinen lähti sitten 27-vuotiaana 1871 opiskelemaan Jyväskylän seminaariin ja sai sieltä päästötodistuksen 1875. Syksyllä 1875 hän aloitti kotipitäjänsä Vesannon ensimmäisen kansakoulun opettajana. Puutteelliset väliaikaiset koulutilat ja raskas työ uuvuttivat hänen voimansa. Kosteissa huoneissa oli keuhkotauti yltynyt niin, että Laitinen sylki verta. Vuonna 1881 Laitinen haki ja tuli valituksi Lapinlahden kirkonkylän kansakoulun opettajaksi. Hän oli opettajana Lapinlahdella 9 vuotta ja tänä aikana hänen terveytensä kohentui. Hän hoiti myös koulun yhteydessä ollutta kasvitarhaa ja sai siellä kasvatettua muun muassa viinimarjoja. Lapinlahdella hän piti lauantai- ja sunnuntai-iltaisin jatkokursseja koulusta päässeelle ja koulusta kokonaan poisjääneelle nuorisolle. Lapinlahdella muun muassa tulevat taiteilijat Pekka, Antti, Eemil, Heikki ja Arttu Halonen olivat Laitisen oppilaina. Vuonna 1890 hän siirtyi opettajaksi Nurmeksen kirkonkylän, nykyisen Porokylän koululle. Suurin osa Nurmeksen kirkonkylästä paloi heinäkuussa 1891 mukaanlukien kirkko, kellotapuli ja kansakoulu. Laitisen oma irtaimisto tuhoutui myös palossa. Seuraavina vuosina Pohjois-Karjalaa koettelivat kadot ja Laitinen pyrki avustamaan omista varoistaan kadosta kärsineitä.
Vuonna 1896 Laitinen pääsi opettajaksi vaimonsa kotikylän Karttulan Haapamäen koululle. Hän muutti sieltä 1899 opettajaksi Rautalammin Kerkonjoen koululle ja jäi eläkkeelle opettajan toimesta 1906. Viimeksi hän asui Vesannolla omistamassaan Kivelän huvilassa.
Laitinen oli perehtynyt itseopiskelun kautta sekä suomen- että ruotsinkieliseen uskonnolliseen kirjallisuuteen. Erityisen tarkasti hän tunsi Raamatun, jota hän osasi lukea alkukielilläkin. Laitinen suoritti myös yli 60-vuotiaana saarnalupatutkinnon ja esiintyi uskonnollisena puhujana kirkoissa ja hartauskokouksissa. Hän oli myös matemaattisesti lahjakas ja saattoi tehdä mutkikkaita astronomisia laskelmia. Matematiikan harrastukseen Laitinen sai kimmokkeen Jyväskylän seminaarissa matematiikan lehtorina toimineelta Ernst Jakob Waldemar Bonsdorffilta. Laitinen kirjoitti Vesannon kunnan historian ja useana painoksena ilmestyneen Asioimiskirjoituksen oppaan.
Julkaisuja Asioimiskirjoituksen opas kansakouluja, jatkokursseja ja koteja varten; kirj. Joh. Laitinen ja J. B. Airaksinen. WSOY 1905, 2. painos 1907, 3. korjattu ja lisätty painos 1923, 4. painos 1924, 5. painos 1928, 6. painos uudistanut A. V. Laitakari 1936 Vesannon pitäjän vaiheet. Kansanvalistusseuran kotiseutukuvauksia, 31-35. Helsinki 1917
Lähteet
Luokka:Suomalaiset opettajat Luokka:Suomalaiset tietokirjailijat Luokka:Vuonna 1844 syntyneet Luokka:Vuonna 1931 kuolleet