pienoiskuva|Raitiotien linjaus nykyisellä Lauttasaaren kartalla, katkoviivalla Birger Brunilan vuoden 1913 asemakaavaluonnoksessa esitetyt laajennukset. pienoiskuva|Hevosraitiovaunu Lauttasaaressa. Lauttasaaren raitiotie oli silloiseen Helsingin maalaiskuntaan kuuluneessa Lauttasaaressa vuosina 1913–1917 toiminut hevosraitiotie. Liikemies Julius Tallbergin rakennuttaman raitiotien linjaus oli noin 3 kilometriä pitkä, ja se kulki nykyisen Lauttasaaren sillan päässä sijainneelta lauttalaiturilta uimarannan ja Lauttasaaren kasinon ohitse kohti Katajaharjua päättyen nykyisen Koivusaarentien risteykseen.
Raitiotien raideleveys oli 1 000 millimetriä eli sama kuin Helsingin raitioliikenteessä. Radalla liikennöitiin Tallbergin Helsingin Raitiotie- ja Omnibus Osakeyhtiöltä ostamilla hevosraitiovaunuilla. Vaikka kantakaupungissa oli jo vuonna 1901 siirrytty käyttämään yksinomaan sähköraitiovaunuja, oli Lauttasaaren raitiotie koko toimintansa ajan hevosvetoinen ja täten myös Suomen viimeinen hevosraitiotie reittiliikenteessä.
Historia Lauttasaaren tilan vuonna 1911 ostanut Julius Tallberg rakennutti lähinnä huvila-alueena toimineelle saarelle Lauttasaaren kasino -nimisen kahvilan (Drumsö Casino) ja merikylpylän. Liikenneyhteyksien parantamiseksi Tallberg rakennutti saareen hevosraitiotien, jonka liikennöinti alkoi vuonna 1913 Lohiapajanlahden pohjukassa eli nykyisen Tallbergin puistotien itäpäässä sijainneelta laiturilta Katajaharjuun. Vuodesta 1914 alkaen höyrylautta Drumsö toi säännöllisen yhteyden kantakaupungin ja Lauttasaaren välille. Nykyisen Lauttasaaren sillan päähän rakennettiin höyrylauttaa varten uusi laituri, jonne raitiotietä jatkettiin Lohiapajanlahden ylittävää maakannasta pitkin. Lautan liikennöinnin alkaessa raitiovaunuliikenne sovitettiin yhteen sen aikataulujen kanssa. Ympärivuotisia asukkaita Lauttasaaressa oli vain vähän, ja raitiotiekin liikennöi pääosin vain kesäkaudella.
Arkkitehti Birger Brunilan vuonna 1913 laatimassa asemakaavaluonnoksessa esitettiin mittavaa asuinrakentamista Lauttasaareen ja sen myötä raitiotien laajennuksia Vattuniemeen sekä lauttalaiturilta karkeasti nykyistä Lauttasaarentietä pitkin Katajaharjuun. Raitioliikenne kuitenkin lopetettiin kannattamattomana lokakuussa 1917 vain neljän vuoden liikennöinnin jälkeen. Lopettamiseen vaikuttivat myös toistuvat tulvimisen ja maan routimisen aiheuttamat ongelmat. Osa raitiotien kiskoista jäi kuitenkin paikoilleen useaksi vuosikymmeneksi, ja saareen jääneitä vaunuja hyödynnettiin huviloiden pihoilla.
Raitiotien lakkauttamisen jälkeen joukkoliikenne Lauttasaaressa jatkui vasta vuonna 1936 Lauttasaaren sillan avautumisen ja uusien bussilinjojen myötä. 2000-luvulla Länsimetroa suunniteltaessa kansalaisaktivistit esittivät sen vaihtoehdoksi TramWest-pikaraitiotietä, joka olisi palvellut myös Lauttasaarta. Nykyään Lauttasaaren joukkoliikenneverkosto koostuu bussilinjoista sekä Helsingin metrosta, jonka Lauttasaaren ja Koivusaaren asemat palvelevat aluetta. Bussilinjojen reitit mukailevat monin paikoin raitiotien linjausta ja laajennussuunnitelmia.
Lähteet
raitiotie Luokka:Helsingin seudun raitioliikenne Luokka:Suomen raitioliikenteen historia Luokka:Suomi 1910-luvulla Luokka:Uudenmaan historia