Kalevi Tuhkanen (22. lokakuuta 1918 Helsinki – 27. lokakuuta 2002 Kajaani) oli suomalainen taidemaalari. Hänen tuotantonsa painottui kainuulaisiin maisemakuviin sekä muotokuviin, joita valmistui yli 200.
Elämä
Nuoruus Kalevi Tuhkanen vietti lapsuutensa Helsingin Oulunkylän huvilakodissa maalausten ja piirrosten ympäröimänä, koska hänen vanhempansa olivat kuvataiteilijoita. Isä toimi myös piirustuksen ja kaunokirjoituksen lehtorina Helsingin Normaalilyseossa. Tuhkanen harrasti oppikoulussa opettajia esittävien karikatyyrien piirtämistä. Hänellä oli kiinnostusta varhaiseen radiotekniikkaan. Oppikoulun viidennen luokan jälkeen hän aloitti työt harjoittelijana ja heikkovirta-asentajana Sähköosakeyhtiö AEG:n äänentoistojärjestelmien yksikössä.
Sodan aika Sotien aikana vuonna 1941 hänen vanhempansa muuttivat Helsingistä Paltaniemelle, kun Tuhkanen palveli talvi- ja jatkosodan rintamalla. Tuhkanen avioitui kesäkuussa 1943 Saara Savolaisen kanssa. Sodan jälkeen pariskunta asui Hövelössä, kunnes hankki naapuritilan omistukseensa. Maanviljelyn ja metsätöiden ohessa Tuhkanen avusti liikuntakyvyltään heikentynyttä isäänsä Toivo Gideon Tuhkasta tämän maalausmatkoilla ja mittavien alttaritauluhankkeiden järjestelyissä. Yhdessä vietetty aika merkitsi paneutumista taidetyön rutiineihin sekä väriteorian ja tyylihistoriallisten merkitysten kysymyksiin.
Perhe
Tuhkasen vanhemmat olivat kuvataiteilija ja kuvaamataidon lehtori Toivo Gideon Tuhkanen sekä kuvataiteilija Martta Tuhkanen (o.s. Rechardt). Kalevi Tuhkasen puoliso oli Saara Tuhkanen (o.s. Savolainen). Heidän perheeseensä kuului viisi lasta. Ura Kalevi Tuhkasen oma aktiivinen taiteilijaura alkoi 1960-luvun alussa. Teoksia hallitsivat aluksi Oulujärven ja Vaara-Kainuun maisemat. Kainuun Sanomien kulttuuritoimittaja ja Tuhkasen ateljeekriitikko Kai Linnilä luonnehti taiteilijan ominaislaatua seuraavasti:
”Hänellä on valtavan hyvä näkömuisti ja toisaalta metsämiehen kokemuksellinen taju siitä, miten luonto käyttäytyy erilaisissa lämpötila-, kasvusto- ja valo-olosuhteissa.”
Tuhkasen keskeiseksi elämäntyöksi muodostuvan muotokuvamaalauksen alkupiste oli omakuva vuonna 1962. Sitä seurasivat tutkielmat perheenjäsenistä sekä sarja kainuulaisten kansantyyppien kuvauksia. Vertailukohtia pyrkimyksilleen hän haki muun muassa Pekka Halosen, Paul Gauguinin, Henri Matissen ja Tauno Miesmaan muotokuvatuotanto. Julkisten teosten sarjan aloitti kunnanjohtaja Ilmari Räsäsen muotokuva vuodelta 1967. Sen jälkeen hän maalasi yli 80 julkisiin tiloihin sijoitettua muotokuvaa ja 150 yksityistä muotokuvaa.
Monumentaalitöitä valmistui Tuhkaselta harvakseltaan, mittavimpina triptyykki Elämä (1970) Salmijärven vanhainkotiin, Vuokatti Kajaanin Centrumin ravintolaan 1980-luvun alkupuolella, Talo Oulujärven rannalla (Hannila) Kajaanin lentoaseman terminaaliin ja Kyläkokous (1988-91), johon hän dokumentoi paltaniemeläisiä persoonia eri vuosikymmeniltä. Tuhkanen harjoitti hänen isänsä vakavasti vaurioituneiden, vuonna 1907 maalaatun Tyrnävän kirkon ja 1915 maalatun Soanlahden alttaritaulun restaurointia vuosina 1975 ja 1978.
Opintomatkat ja taidepalkinto Opintomatkoja Tuhkanen teki Neuvostoliittoon vuosina 1969 ja 1972 sekä Suomen Kulttuurirahaston stipendillä Espanjaan vuonna 1974. Kajaanin kaupungin taidepalkinnon Tuhkanen sai vuonna 1980.
Näyttelyt Tuhkanen osallistui Kajaanin Kuvataitelijat ry:n näyttelyihin, muun muassa seuran 20-vuotisnäyttelyyn Kajaanissa ja vierailunäyttelyyn Donin Rostovissa 1973, Oulun läänin aluenäyttelyyn 1975 ja Art Kainuu -näyttelyyn sekä näyttelyyn Oulun kaupungin taidehallissa 1975, näyttelyihin Kuopion taidemuseossa 1980 ja Kajaanin taidehallissa 1981.
Muu toiminta Kajaanin Kuvataiteilijat ry:n hallituksen jäsen 1974–1981 ja seuran puheenjohtaja 1980–1981 Kainuun Eino Leino -seuran perustajajäsen; hallituksen jäsen vuodesta 1974, puheenjohtaja 1980–1983. Juhani Aho -seuran jäsen. Osallistui nuorisonäyttelyiden juryihin vuosittain 1980-luvulla. Esiintynyt elokuvissa Runoilija ja muusa (1978) ja Kuivanmaan kalastajat (1984) sekä videoesseessä Eino Leino. Runoruhtinas Paltamossa. Kalevi Tuhkanen kertoo (1998). Tutkimusartikkeli T. G. Tuhkasen taiteesta Kainuun Joulu 1983 -julkaisussa. Taidehistoriallisia ja paikallishistoriallisia yleisö- ja radioesitelmiä.
Lähteet
Tuhkanen, Totti: Keväthangilta lentoon. Kuvia Kalevi Tuhkasen taiteilijavuosilta. Painosalama Oy, Turku 1998. Linnilä, Kai: Maanviljelijän varaventtiili. Luonnonkauneus siveltimellä muistiin. Kainuun Sanomat 18.9.1964. Marttinen, Eero: Ahosenrannalle "uusi Hövelö" yhden miehen yrityksenä. Kainuun Sanomat 27.11.1974. Marttinen, Eero: Leinon maisemassa Kalevi Tuhkanen hiihtää ja maalaa. Kainuun Sanomat s.a. Hiltunen, Pekka: Kaivatun suurmiehen saalistus. Helsingin Sanomat 28.8.1994.
Luokka:Suomalaiset taidemaalarit Luokka:Vuonna 1918 syntyneet Luokka:Vuonna 2002 kuolleet